200209012 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU:n ajama jätepolitiikkaon kohtuuton Suomen pk-yrityksille

Julkaistu: 21.10.2002 14:24

Yritystoiminta on vuosikymmenien ajan sopeutunut entistä vaativampiin ympäristönsuojelun tavoitteisiin. Yritykset ovat vähentäneet päästöjä, lisänneet kierrätystä ja rajoittaneet maankäytön vaikutuksia ympäristöön. Lisäksi ympäristöasioissa on pelkkien kieltojen noudattamisen sijaan alettu ottaa huomioon hyödykkeiden koko elinkaari.

Ympäristönäkökohdista on tullut myös kilpailutekijä: kuluttajien ympäristöodotuksiin vastaavat yritykset ovat saaneet vastinetta sijoituksilleen ympäristönsuojeluun. Yritysten omatoiminen ja vapaaehtoinen ympäristönsuojelu on mennyt useissa asioissa määräysten ja säädösten edelle. Vaikka monet eettiset seikat vaikuttavat nykyään tuotemerkkien arvoon, ympäristövaikutuksilla on yhä ylivoimainen asema verrattuna esimerkiksi ihmisoikeusnäkökohtiin.

Taloudellisesti kestävää yritystoimintaa ei voi nyt eikä tulevaisuudessa rakentaa muuten kuin ympäristön kannalta kestävien periaatteiden varaan. Yrityksissä on myös valmiutta hyväksyä yhteiskunnan toimet ympäristön suojelemiseksi.

Kuitenkin myös ympäristöasioissa säätelyltä, verotukselta ja muulta julkisen vallan ohjailulta on edellytettävä tarkoituksenmukaisuutta ja perusteluita. Vahvasti luonnonvarojen käyttöä rajoittava säätely on voitava osoittaa välttämättömäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Päästöjen rajoittamisessa, jätteiden käsittelymääräyksissä ja kierrätysvelvoitteiden asettamisessa on otettava huomioon toimenpiteiden tarpeellisuus sekä myös niiden aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset.

Ajankohtainen esimerkki heikosti onnistuneesta säätelystä on sekä Suomen että laajemmin Euroopan unionin jätepolitiikka. Se on ajautumassa kriisiin, jonka välittömät taloudelliset haitat on helppo osoittaa. Se on myös johtamassa ympäristön ja terveyden suojelun tason heikkenemiseen.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen talousarvioon sisältyvää esitystä jäteveron korottamisesta. Esityksen mukaan kaatopaikoille toimitettavien jätteiden vastaanottamisen yhteydessä perittävän veron tuottoa lisätään ensi vuonna noin 17 miljoonaa euroa.

Lisäys ei sellaisenaankaan ole pieni, mutta kaksi seikkaa lisää sen painoa. Ensinnäkin ensi vuodelle aiottu verojen lisäys on vain osa korotusohjelmaa. Lisäksi vero kohdistuu – sähköveron tavoin – lähes yksinomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suurteollisuus ei vie jätteitä yleisille kaatopaikoille, vaan säilyttää ja käsittelee ne itse.

Verotuksen ohella jätepolitiikassa on toteutettu EU:n niin sanotun kaatopaikkadirektiivin mukaista säätelyä mahdollisimman raskaasti. Kaatopaikkojen vaatimuksia on kovennettu niin, että aiemmin kohtuullisen tiheä kaatopaikkaverkosto on karsiutunut harvalukuiseksi suurkaatopaikkojen joukoksi.

Jätteitä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja. Esimerkiksi Lapin maakunnassa on direktiivin toteutumisen seurauksena lopulta vain yksi kaatopaikka. Suomalaisen polttoaineverotuksen kiristämät kustannukset nousevat harvaan asutuilla seuduilla kohtuuttoman korkeiksi.

Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jätepolitiikkaa kiristetään vielä uudella tavalla: niin kutsutun orgaanisen jätteen, jollaista tulee muun muassa kotitalouksista ja ravintoloista, kaatopaikkakielto saattaa tulla voimaan täysimääräisenä jo vuonna 2010. Sen jälkeen kaikki orgaaninen jäte on käsiteltävä ja kierrätettävä.

Uusi ja tiukempi jätepolitiikka voisi olla esimerkki hyväksyttävästä ja tarpeellisesta säätelystä, mikäli sen vaatimat taloudelliset panostukset parantaisivat ihmisten turvallisuutta ja olisivat välttämättömiä ympäristönsuojelulle. Nämä edellytykset eivät kuitenkaan toteudu.

Edes tiheään asutussa Keski-Euroopassa ei ole arvioitu kireän jätepolitiikan aikaansaamien ympäristöhyötyjen ja sen vaatimien kustannusten suhdetta. Kierrätyksen jatkuva lisääminen on otettu aatteelliseksi arvolähtökohdaksi, josta ei ole keskusteltu.

Harvaan asutussa Suomessa eurooppalaiset normit ovat täysin vailla perusteita: suomalaisten yhdyskuntien kuormitus ei jättäisi liian suurta ekologista jalanjälkeä, vaikka jätehuollossa palattaisiin muutamien vuosien takaiseen tilanteeseen. Ihmisten viihtymiselle ja turvallisuudelle biojätteiden käsittely asuinalueiden lähellä ja jätteiden pitkät kuljetukset ovat yksinomaan haitallisia.

Suojeluvaatimusten yleisen kohtuullisuuden ohella tulisi ottaa huomioon suurten ja pk-yritysten erilaisuus. Suurilla yrityksillä on paitsi enemmän taloudellisia voimavaroja ympäristönsuojeluun, myös mahdollisuus saada mittavienkin ympäristöinvestointien kustannukset takaisin omien ympäristöviestinnällä tuettujen tuotemerkkiensä arvon nousulla. Pienten ja keskisuurten yritysten kustannukset jäävät kokonaan niiden omistajien ja työntekijöiden maksettaviksi.

Tuoreimmat osastosta