20020292 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korkosijoittajat luottavat yhä Saksaan

Julkaistu: 17.10.2002 19:37

Saksan hallituksen ilmoitus maan budjettialijäämän kasvusta yli euroalueen kasvu- ja vakauspaketissa sovitun enimmäisrajan ei tullut korkomarkkinoille yllätyksenä. Noteerauksista päätellen se ei myöskään juuri huolestuta sijoittajia.

Saksan viitelainojen tuotot ovat edelleen euroalueen alhaisimmat ja toimivat perustana euroalueen ja muiden Euroopan maiden obligaatioiden tuotoille. Eri maiden pitkien obligaatioiden tuottoero Saksan vastaaviin on markkinoiden reaaliaikainen arvio niiden talouden kehityksestä, talouspolitiikan tasapainosta ja valtion lainanottotarpeesta.

Euroalueeseen kuulumattomien maiden lainojen tuottoero saksalaisiin kielii osaltaan myös niiden valuuttakurssin vakautta koskevista arvioista. Maiden väliset erot näkyvät nimenomaan pitkien viitelainojen tuotoissa koska erilaiset tilapäistekijät vaikuttavat niihin vähemmän kuin lyhyiden lainojen tuottoihin. Kaikkein lyhimpien lainojen tuotot seuraavat rahamarkkinakorkojen tavoin keskuspankkien ohjauskorkoja talouden pitkän aikavälin perustekijöitä enemmän.

Eilisaamuna Saksan 10 vuoden viitelaina tuotti 4,65 prosenttia. Euroalueen toiseksi suurimman maan Ranskan vastaava laina tuotti 4,77 ja kolmosen Italian 4,93 prosenttia. Euroon liittymistä valmistelevan Ruotsin laina tuotti 5,21 prosenttia.

Viikko sitten euromaiden lainatuotot olivat 0,3 ja Ruotsin 0,35 prosenttiyksikköä alempana. Obligaatiotuotot ovat viime viikon lopulta lähtien nousseet Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden saaman optimismipuuskan vetäminä, Yhdysvaltojen 10 vuoden lainan tuotto on viikossa kohonnut peräti 0,44 prosenttiyksikköä, 3,66 prosentista 4,10 prosenttiin.

Saksan viitelainat ovat Euroopan viitelainamarkkinoiden perusta historiallisista syistä. Saksan valtiontalous on säilynyt verraten kurinalaisena suhdannevaihteluista huolimatta ja rahan ja obligaatiosijoitusten arvo on säilynyt kohtalaisen vakaana.

Ranskan ja Italian talouspoliittisten linjausten ailahtelun vuoksi ei frangiin ja liiraan luotettu aikoinaan yhtä paljon kuin Saksan markkaan ja ne maksoivat lainoistaan riskin vastineeksi korkeampia tuottoja. Pienemmät Euroopan maat maksoivat lainakoroissaan kurssiriskin lisäksi korvausta markkinoiden pienuuden aiheuttamasta epävakaudesta.

Yhteinen valuutta poisti valuuttakurssiriskin euroalueen maiden obligaatiosijoitusten väliltä. Ranska ja Italia maksavat kuitenkin yhä Saksaa korkeampaa korkoa lainoilleen koska niiden budjettikuri on edelleen kyseenalainen. Saksan mallinen, valuutan ja talouskehityksen pitkän aikavälin vakauteen pyrkivä budjettipolitiikka on Italiassa ja Ranskassa jäänyt säännöllisesti poliittisesti merkittävämpien ja tärkeämpien tavoitteiden kuten valtion kustannuksella tapahtuvan työllistämisen jalkoihin.

Euroalueen kasvu- ja vakauspaketti velkarajoituksineen asetettiin aikoinaan nimenomaan rajoittamaan valtioiden lainanottoa ja siten edistämään yhteisen valuutan vakautta. Laskusuhdanteessa kysyntää ja työllisyyttä ylläpitävä lainanotto on poliittisesti houkutteleva tapa pitää taloutta käynnissä, mutta talouden tasapainoinen kehitys edellyttää myös julkisten menojen vastaavaa karsimista nousukaudella.

Menojen leikkaus ja velkojen maksu on poliittisesti velkaantumista paljon hankalampaa, ja velkaantuminen karkaa helposti päättäjien hallinnasta. Yhteisvaluuttaa valmisteltaessa jäsenmaiden velanotolle asetettiin muodolliset rajat juuri Saksaa löyhäkätisemmän budjettipolitiikan maiden velkaantumisen saamiseksi kuriin, ja suojelemaan euron vakautta etupäässä Ranskan ja Italian ailahtelevilta linjauksilta.

Tuottonoteerauksista päätellen Saksan luotetaan säilyttävän kurinalaisen yleislinjansa tilapäisistä talousvaikeuksistaan huolimatta ja jatkossakin varjelevan euron vakautta Ranskan ja Italian poukkoilulta.

Tuoreimmat osastosta