200207322 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miten selvittää kaverisopimuksen kiemurat?

Julkaistu: 17.10.2002 15:06

Yritykseni talous on jo jonkin aikaa ollut huonossa tilassa ja pyysinkin eräältä tuttavaltani apua. Teimme toimeksiantosopimuksen, minkä perusteella hänet oikeutettiin kauppaedustajana markkinoimaan tuotteitamme ja solmimaan sopimuksia potentiaalisten ostajien kanssa. Nyt tuttavani on vaatimassa tekemästään työstä palkkiota, joka on mielestäni sopimuksen vastainen ja muutenkin kohtuuton. Tuttavani onkin vaatimuksensa tueksi kieltäytynyt luovuttamasta takaisin hallussaan olevaa yritykseni omaisuutta. Kaiken kukkuraksi kuulin, että hän ei edes itse ole hoitanut tuotteittemme markkinointia. Eihän tuttavani toiminta voi mitenkään olla lainmukaista?

Vastaus:

Toimeksianto määritellään Kauppakaaren (KK) 18 luvun 1 §:ssä toiminnaksi, jolla "joku hänen pyynnöstään suostuu asioitsemaan ja toimittamaan jotain hänen puolestaan". Muista sopimustyypeistä poiketen toimeksisaaja voi toimia itsenäisesti, eikä ole toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena. Yksi toimeksiantosopimuksen laji on asiamiessopimus, joka käsittää myös kauppaedustajana toimimisen. Laissa kauppaedustajista ja myyntimiehistä 1 luvun 1 §:ssä kauppaedustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on tehnyt päämiehensä kanssa edustussopimuksen ja on täten sitoutunut päämiehen lukuun tavaroiden myynnin edistämiseen ostotarjouksia hankkimalla tai jopa päättämällä myyntisopimuksia päämiehen nimissä.

Kaupallisissa toimeksiantosopimuksissa toimeksisaajan velvollisuuksia ovat pääasiallisesti toimimisvelvollisuus sekä päämiehen edusta huolehtiminen. Näiden lisäksi sivuvelvoitteita ovat raportoimisvelvollisuus, toimiohjeiden noudattaminen sekä lojaalisuus- ja tilintekovelvollisuus.

Toimeksisaajalla ei ole oikeutta ilman toimeksiantajan lupaa siirtää toimeksiantoa toiselle. Eri asia on kuitenkin toimeksisaajan oikeus käyttää apulaisia, mutta tällöin toimeksisaaja on vastuussa toimeksiantajalle apulaisten aiheuttamista vahingoista. Mikäli tapauksessa on kyse vain apulaisten käytöstä, toimeksisaajan toiminnan voidaan katsoa olleen täysin lainmukaista. Mahdollinen toimeksiannon siirtäminen ilman kysyjän lupaa ei kuitenkaan täytä lain vaatimuksia. Kauppaedustaja on lain mukaan velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä. Tällainen seikka saattaa olla se, että kauppaedustaja ei olekaan hoitanut tehtäviään itse. Jos kauppaedustaja on toiminut edustussopimuksen vastaisesti, hän on velvollinen korvaamaan toiselle sopijapuolelle aiheutuneen vahingon. Tapauksessa täytyy arvioida, onko mahdollisesta toimeksiannon siirtämisestä aiheutunut vahinkoa kysyjän yritykselle.

KK 18 luvun 5 § sisältää oletuksen siitä, että toimeksiantosopimus on vastikkeellinen.Jos sopimuksessa ei muuta ole sovittu, toimeksisaajalla on oikeus saada korvaus kuluistaan. Kysyjä on siis väitteensä tueksi velvollinen osoittamaan, että vaadittu palkkio ei perustu tehtyyn sopimukseen tai että se on muuten kohtuuton. Tässä kohtaa on taas kerran hyvä muistaa perussääntö eli tehty sopimus sitoo osapuolia. Palkkio- tai kulusaatavien vakuudeksi toimeksisaajalla on pidätysoikeus päämiehen omaisuuteen, joka on hänen hallussaan toimeksiantosopimuksesta johtuen.

Yleisesti ottaen palkkion suhteen vallitsee sopimusvapaus. Palkkion vaatiminen on myös mahdollista vasta toimeksiannon suorittamisen jälkeen, ellei muuta ole sovittu tai alalla yleisesti ole tapana. Toimeksiannon lajista riippuen yleensä toimeksisaajalla on kuitenkin oikeus palkkioon keskenjääneestä toimeksiannosta suoritetun työn osalta. Kauppaedustajilla palkkio on lain mukaan provisioluonteinen eli hänellä on oikeus saada provisio edustussopimuksen voimassaoloaikana syntyneestä sopimuksesta, jos sopimus on syntynyt hänen myötävaikutuksestaan. Tässäkin tapauksessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että sopimus syrjäyttää lain säännökset.

Tuoreimmat osastosta