200202088 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Laskentatoimi ei ole tarpeetonta

Julkaistu: 7.10.2002 16:26

Kiitos Anna Purnalle kirjoituksestaan Taloussanomissa lauantaina 28. syyskuuta. Sain siitä voimakkaan inspiraation lähteen laskentaekonomin opintoihini. Siteeraisin sitä kernaasti myös seminaarityössäni aiheesta "Taloushallinnon ja johdon laskentatoimen roolin muutos organisaatiomuutoksessa". Kirjoitus toimii varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka laskentatoimea voidaan käyttää väärin ymmärtämättömissä käsissä.

Ymmärrän kyllä, että provosoivilla kirjoituksilla on tarkoituksena sohaista ampiaispesiä, ja ne tuovatkin mukavan väriläiskän muuten niin kuivaan talousjournalismiin.

Olen pahoillani, jos Purnan pankin laskentahenkilöt ovat kirjoituksen kuvaamia laskutikkunikkareita. Heiltä on jäänyt jotain olennaista ymmärtämättä laskentatoimen monipuolisesta maailmasta. Toivottavasti pankilla muuten menee hyvin. Pankinjohtajana Purna lienee aikamoinen guru, mikäli hän pärjää töissään ilman tarkkaa laskentainformaatiota. Siinä tarvitaankin todella hyvää "bisneksen ymmärtämistä".

Laskentaekonomi ei välttämättä tunne eikä ymmärrä liiketoimintaa koulutustaustansa puolesta. Mutta sitä ei sen paremmin ymmärrä kyllä markkinointiekonomi, hyvä poika, kansantaloustieteilijä, juristi kuin valtiotieteilijäkään. Insinööri voi tosin tuntea tuotteet ja niiden valmistamisen kuin omat taskunsa, mutta ei hänelläkään pohjimmiltaan ole ymmärrystä liiketoiminnasta. Ymmärrys bisneksestä syntyy vasta käytännössä, joten siinä kaikki lienevät taustoista riippumatta samalla lähtöviivalla.

Laskentatoimen sisäänpäin kääntyneisyydestä ja kustannuskeskeisyydestä on ollut puhetta jo pitkään. 1990-luvun alkupuolella alkoi herätä keskustelua siitä, ettei laskentatoimi pysty vastaamaan sille asetettuun tehtävään tuottaa relevanttia informaatiota päätöksenteon tueksi. Kustannusten laskenta ja minimointi ei tukenut pitkäjänteistä tavoitteiden asettamista ja suunnittelua.

Laskentatoimi on kuitenkin vastannut taisteluhansikkaan heittämiseen, ja 90-luvulta lähtien fokus onkin ollut laskentatoimen kehittämisessä enemmän lisäarvoa tuottavaksi ja enemmän liiketoimintaan sidoksissa olevaksi funktioksi. Laskentatoimessa on teorian puolella tapahtunut melkoinen muutos reilun kymmenen viime vuoden aikana.

Purnan kirjoitus onkin mielenkiintoinen juuri siksi, että ilmeisesti muutos ei vielä ole tavoittanut suomalaisten yritysten taloushallintoa. Tämä on tietenkin seikka, joka takaa, että minulla ja muilla tulevilla laskentaekonomeilla riittää työtä tulevaisuudessa, myös yritysten ylimmässä johdossa.

Kirjoituksen arvioiminen on tietysti vaikeata, kun en tiedä, kuinka laaja Purnan ymmärtämys todella on yritysten johtamisesta ja laskutikkumiesten tasosta suomalaisissa yrityksissä. Hänen tietonsa laskentatoimesta kaivannevat kuitenkin päivitystä. Esimerkiksi Järvenpään, Partasen ja Tuomelan kirja Moderni taloushallinto – Haasteet ja mahdollisuudet antaa hyvän näkymän siitä, mitä mahdollisuuksia laskentatoimi nykyään tarjoaa ja mihin suuntaan sitä ollaan kehittämässä. Laskentatoimen roolin muutos yrityksessä on kuitenkin haastavaa, kuten kaikki muutos, ja vaatii ymmärrystä laskennan mahdollisuuksista ja käytöstä.

Juha Salokoski

Tuoreimmat osastosta