200209538 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sähkö kallistuu pian Venäjälläkin

Julkaistu: 27.9.2002 15:41

Neuvostojen valta ja sähköistäminen on yhtä kuin sosialismi, tiesi vanha totuus Neuvostoliiton sähköistystyömailta. Sähköistys onnistuikin Neuvostoliitossa paremmin kuin moni muu asia: sähköä piisasi ja käyttäjilleen se ei maksanut käytännössä mitään. Kulutus oli myös sen mukaista.

Sähköä on Neuvostoliitosta ja sittemmin Venäjältä riittänyt myös Suomeen niin paljon, että noin kuusi prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta katetaan venäläisellä sähköllä. Ensi vuodenvaihteessa valmistuu jälleen 400 kilovoltin uusi siirtoyhteys, joka lisää edelleen mahdollisuuksia sähkön tuontiin idästä.

Venäjältä nykyisin Suomeen vuodessa tulevan sähkön määrä vastaa karkeasti Loviisan ydinvoimalan toisen yksikön tuotantoa. Määrällä on jo vaikutusta koko pohjoismaisten sähkömarkkinoidenkin tasolla varsinkin nyt, kun pikku hiljaa kasvanut sähkön kulutus ja Pohjolan kuiva vuosi osoittavat todeksi sähkömiesten pitkään toistaman huolen siitä, että tuotantokapasiteetti alkaa käydä niukaksi.

Sähkön pörssihinnat ovat jo nousset rajusti ja nousevat yhä, ellei vettä ala pian ryöpytä taivaan täydeltä. Hintojen nousu välittyy myös teollisuuden ja kuluttajien sähkölaskuihin.

Sähkön pohjoismaiselle hintakehitykselle ja pidemmän päälle myös sen riittävyydelle Venäjän sähkömarkkinoiden tilalla on suuri merkitys.

Sosialismin romahdus vain paransi tilannetta Suomen sähkönhankinnan kannalta. Kun vanhojen, energiaa haaskaavien tuotantolaitosten tuotanto pieneni tai laitokset suorastaan suljettiin, oli ylijäämäsähköä Suomeen vietäväksi tarjolla entistäkin enemmän. Koko Venäjän sähkön kulutus pieneni 1990-luvulla melkein neljänneksen.

Venäläisille sähkön vienti Suomeen on ollut kultakaivos verrattuna saman sähkön myyntiin alihinnoitelluille kotimarkkinoille. Sähkökauppiaiden kannalta kotimarkkinoiden halvat hinnat eivät kuitenkaan tarkoita katastrofia, koska myös sähköntuotannon tärkein polttoaine maakaasu on Venäjällä ollut hinnaltaan vain murto-osa maailmanmarkkinoiden hinnoista – ja myös Venäjän viemän maakaasun hinnasta.

Kotimarkkinoiden sähkön halpuutta hankalampi asia paikallisille sähköyhtiöille on ollut se, että iso osa asiakkaista on jättänyt laskunsa maksamatta. Laskutusongelma on nyt kuitenkin voitettu niin, että sähköyhtiöt ovat onnistuneet jopa vanhojen rästien perinnässä.

Venäläisen halvan sähkön runsauden sarvi alkaa kuitenkin ehtyä. Talouden pikku hiljaa noustessa jaloilleen sähkön kulutus on alkanut jälleen kasvaa. Esimerkiksi Suomelle läheisen Leningradin alueella kulutusta nostavat Lenergon mukaan alueelle investoineet länsiyrityksetkin, jotka valmistavat muun muassa autoja.

Neuvostoajan huippukulutuksiin on vielä matkaa, mutta oheisen kuvion takana olevien arvioiden mukaan viimeistään ensi vuosikymmenellä Venäjän vanhat kulutusennätykset menevät rikki.

Toisaalta kauan sitten rakennettu sähkön tuotantokapasiteetti alkaa vanheta ja muutenkin rapistua. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia tuotantokapasiteetista lähestyy uusimisikää.

Kaiken lisäksi lähes ilmaisen maakaasun ajat ovat Venäjälläkin ohi. Kaasuyhtiö Gazprom hinaa määrätietoisesti kaasun kotimarkkinahintoja kohti maailmanmarkkinoiden tasoa.

Kaikesta tästä seuraa, että sähkön Venäjällä on pakko kallistua roimasti viimeistään silloin, kun maa siirtyy suunnitelmiensa mukaisesti vähän samantyyppiseen sähkömarkkinatalouteen kuin Pohjolassa jo vallitsee.

Uutta kapasiteettia ei voi enää rakentaa Venäjällekään ainakaan paljon länsimaista tasoa halvemmalla. Tarvittaviin korvaus- tai uusinvestointeihin ei yksinkertaisesti löydy rahoittajia, ellei investoinneille ole luvassa myös tuottoa.

Jos Pohjolan markkinoiden sähkön hintataso ei vielä viime aikojen nousun jälkeenkään riitä kunnon perusteeksi uuden voimalan investointipäätökselle, ei roimasti alle puoleen Pohjolan sähkön hintatasosta jäävä venäläisen sähkön kuluttajahinta taatusti riitä investointilaskelmissa plus-merkkiseen tuottoon.

Kuvaava esimerkki on Pietarin kaasulla käyvä Luoteisvoimalaitos, jonka valmiin ensimmäisen yksikön tuotanto kytkeytyy suoraan Suomen sähköverkkoon tammikuun alussa. Yksiköitä on ollut tarkoitus rakentaa useampiakin, mutta seuraavan yksikön rakentaminen on jäissä, koska halukkaita investoijia ei ole löytynyt.

Pelkästään sähköä lauhdevoimalana tuottavien laitosten sähkön tuotantokustannus on äärimmäisen herkkä kaasun hintamuutoksille. Kun Suomessa ei kukaan pidä kannattavana kaasulla käyvien lauhdelaitosten rakentamista, ei se ole ilmeisesti enää järkevää Venäjälläkään. Suomessahan kaasu tehdään sähköksi paljon korkeamman hyötysuhteen yhdistetyn tuotannon laitoksissa, joissa sähkön lisäksi syntyy lämpöä asutuksen tai teollisuuden tarpeisiin.

Vanha totuus pätee siis edelleen hieman muunneltuna: Venäjän talous ei voi vapautua sosialismista ennen kuin sähkö on markkinahintaista ja hinta kattaa kaikki sähkön tuotantokustannukset.

Silloin Venäjä tosin ei ole enää Suomellekaan halpa energiavarasto.

Tuoreimmat osastosta