20020727 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Verokeskustelu on päättynyt, aloitetaan siis verokeskustelu

Julkaistu: 19.9.2002 16:28

Suomessa ei enää keskustella verotuksesta eikä varsinkaan siitä, että verotus todellisuudessa kiristyy ensi vuonna. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) hallituksen budjettiesitys lupaa, etteivät verot laske tuloluokissa 1 500–6 000 euroa kuukaudessa. Tähän haarukkaan mahtuvat lähes kaikki palkansaajat ja äänestäjät.

Kun veroaste ei muutu nykyisestä, mutta polttoaineet, lämmitys, liikenne ja ympäristöverot nousevat, kulutusmahdollisuudet pienenevät. Lisäksi tulee työntekijöiden eläkemaksun korotus, joka vie mennessään kaikkein pienituloisimmillekin tarjotun kahden euron kuukausittaisen veronalennuksen. Kaiken kukkuraksi ensi vuonna nousevat nimellispalkat merkitsevät edelleen verojen nousua progressiivisen tuloverotuksemme vuoksi. Oman verolisäyksensä antavat vielä runsaat 100 kuntaa, jotka joutuvat rahapulassaan korottamaan kunnallisveroa.

Budjetti on syntynyt oloissa, joka hakee vertaistaan Ruotsista. Siellä veronalennuksia vaatineet puolueet hävisivät vaalit ja verojen rakastamiseen yllyttäjät saivat äänestäjien suosion.

Poliitikoille nykyinen ilmapiiri on mitä suotuisin. Lipposen ei tarvitse askaroida valtionhallinnon tehostamisen ja byrokratian purkamistalkoiden parissa. Hallinnon kankeudet ja kalliin virkakoneiston seuraukset jäävät kuntien harteille. Oivan esimerkin tarjoaa pääkaupunkiseudun kuntien terveydenhoitotilanne. Jotta byrokratian kustannukset voidaan kattaa, potilaiden hoitoa on karsittava ja sairaat on siirrettävä itsehoitoon kotioloihin.

Poliitikoille riittää, että he tarjoavat lisää veroja, korottavat maksuja ja pakottavat äänestäjät ostamaan henkilökohtaiset lisäeläkkeet ja välttämättömän terveydenhoidon yksityiseltä sektorilta. Kalliin julkisen palvelun rinnalle syntyy yksityispalvelujen verkosto, jota ei tarvitse tukea verovaroista. Hyvinvointivaltio on siis olemassa. Siihen kuuluu korkea verotus ja mittavat itse hankitut välttämättömyyspalvelut.

Tähän kiintoisaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen on tultu monista eri syistä. Niitä yhdistää kuitenkin yksi tekijä;pelko. Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen Irakin sodaksi, taantuman pitkittyminen ja työttömyyden kasvu luovat ilmapiirin, jota pyritään hälventämään veronkorotuksiin turvautumisella. Uskovatko suomalaisetkin äänestäjät, että korkeilla veroilla voidaan turvata edes nykyiset palvelut? Eivätkö pääkaupunkiseudun terveydenhuollon karmaisevat esimerkit osoita juuri päinvastaista?

Tällä hetkellä pelko on kuitenkin poliitikkojen paras ja luotettavin vaaliase. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus pelottelevat keskustan vaalivoiton seurauksilla. Keskusta taas pelottelee nykyhallituksen politiikan jatkumisella. Mikään puolue ei lupaa muutosta, joka laskisi suomalaisten verotaakan edes Euroopan unionin keskitasolle.

Pelon ilmapiirissä on unohtunut, että Suomi on pakotettu laskemaan lähivuosina ainakin alkoholin ja autojen verotusta EU-säännösten perusteella. Lisäksi kansainvälinen verokilpailu vaikuttaa asiantuntijoiden aivopakoon, ellei tuloverotus lähene kilpailijamaiden tasoa. Kun Lipposen hallitus kieltäytyi jatkamasta pienten askelten verouudistusta, edessä tulee olemaan yhden suuren verorysäyksen politiikka. Sitä hoitamaan valitaan ensi maaliskuussa eduskunta. Ensiksi sinne valitaan verotuksen alentamista vastustavat edustajat, jotka väkipakolla joutuvat toteuttamaan veronalennukset. Tulevatko silloin valituiksi alansa parhaat ammattilaiset ja vaalilupaustensa täyttäjät?

Tuoreimmat osastosta