200208240 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yritykset vannoivat kestävän kehityksen nimeen Johannesburgissa

Julkaistu: 9.9.2002 16:23

Viime viikolla päättynyttä, Johannesburgissa pidettyä YK:n kestävän kehityksen kokousta on moitittu laihoista tuloksista monissa asioissa sekä siitä, ettei lupausten täytäntöönpanosta saatu takeita. Yrityselämä kuitenkin osallistui kokoukseen näyttävästi ja tuntuu olevan tosissaan puhuessaan halustaan edistää kestävää kehitystä.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoikin puhuessaan Kansainvälisen kauppakamarin ja World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) yhteisen liikkeen, Business Action for Sustainable Developmentin (BASD) järjestämässä Business Dayssä, että yrityksillä voi olla merkittävä rooli, koska niiden ei tarvitse odottaa hallitusten päätöksiä.

Kestävä kehitys ei ole enää luontoihmisten ja aktivistien yksityisaluetta, vaan työsuhdeautoilla ajavien yritysjohtajienkin osallistuminen keskusteluun otetaan vakavasti. BASD:n puheenjohtaja, energiajätti Shellin entinen pääjohtaja Mark Moody-Stuart esiintyi kokouksessa liike-elämän nokkamiehenä vahvistuksenaan nykyinen pääjohtaja Philip Watts.

Herroja ei tuntunut vaivaavan se, että kansalaisjärjestöt jakoivat kokouksessa esitettä, jossa muistutettiin Shellin Nigeriassa aiheuttamista ympäristötuhoista. Moody-Stuart huomautti, että liike-elämä tuli Johannesburgiin sitoutuneena valmiuteen solmia kumppanuuksia muiden yritysten, hallitusten ja järjestöjen kanssa kestävän kehityksen hyväksi.

Yritysedustajien mukaan liike-elämä ottaa tavoitteekseen yhden Johannesburgin kokouksen tärkeimmistä päämääristä: kaikkien on toimittava köyhyyden poistamiseksi.

Globalisaatio on kutistanut maailmaa niin, ettei yrityselämä voi sulkea silmiään ympäröivältä yhteiskunnalta. Jos yrityksen toiminta saastuttaa luontoa, heikentää ihmisten terveyttä tai sortaa heidän oikeuksiaan, sana leviää nopeasti, ja yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät paitsi huonontuneiden yhteiskuntasuhteiden, myös esimerkiksi ympäristötuhojen aiheuttamien kustannusten ja sairauspoissaolojen muodossa.

Yritykset painottavat, etteivät ne elä tehdäkseen hyväntekeväisyyttä. Kumppanuushankkeille onkin asetettu kolme ehtoa: selkeä kohde, luotettava raportointimekanismi ja taloudellinen ulottuvuus eli mahdollisuus tehdä bisnestä.

Kestävintä liiketoimintaa on edelleen kannattava liiketoiminta, mutta sitä ei voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä. Ja paras kannattavan liiketoiminnan edellytys ovat vakaat yhteiskunnalliset olot.

Maailman suurimmat ongelmat köyhyys, sairaudet sekä ongelmat veden ja energian tasaisessa jakamisessa koskettavat yrityksiä syvältä. Eri alojen teollisuusyritykset keskustelivat ongelmista kokouksessa avoimesti – jopa lääketeollisuus, jota on syytetty pyrkimyksestä rahastaa köyhien sairauksilla. Novo Nordisk Indian johtaja Anil Kapur painottikin, että hänen yritykselleen terveys tulee ensin, bisnes vasta sen jälkeen.

Etelä-Afrikan kaivosteollisuuden nimissä esiintynyt Barry Davison muistutti, miten suuri uhka aids on paitsi kaivosteollisuudelle myös monelle muulle elinkeinolle. Ongelma on kaksiulotteinen: yleisimmin 20–40-vuotiaisiin iskevä aids vie teollisuudelta työvoiman ja lapsilta vanhemmat.

Maapallon vesivaroista järjestettiin omat tapahtumansa Johannesburgissa, mutta brittiläisen Sevent Trentin edustaja Robert Walker huomautti Business Dayssä, ettei yrityksiä saisi päästää päättämään siitä, kenelle kuuluu oikeus puhtaaseen veteen. Hänen mukaansa eniten vettä käyttävien pitäisi maksaa siitä suhteessa muita enemmän, jolloin köyhät saisivat tasoitusta.

Maailmoja syleilevien ongelmien lomassa yritykset sivusivat myös oman toimintansa pohjan kestävyyttä. WBCSD julkaisi kokouksen aikana kirjan Walking the Talk, jossa 62 yritystä, muun muassa Shell, Sony, Nestlé ja Toyota, esittelee kestävän kehityksen tekojaan. Tässä piileekin yksi yrityselämän osallistumisen suurimmista ongelmista: itseään voi kehua vaikka kuinka, mutta kuka todentaa, mitä todella on tehty?

Kokouksessa lobattiin voimakkaasti YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in käynnistämän Global Reporting Initiativen GRI:n eli kestävän kehityksen raportointisuosituksen puolesta. GRI:hin perustuvaa yhteiskuntavastuun raportointia harjoittaa Suomessakin jo muutama yritys.

Sosiaalisesta tai eettisestä edistyksellisyydestä ei voi antaa ympäristömerkkien kaltaisia todisteita, mutta eteenpäin päästään sillä, että tuloksia esitellään avoimesti kansainvälisen suosituksen mukaisilla mittareilla, joista ulkopuolisetkin voivat varmentua.

Kestävästä kehityksestä ja yhteiskuntavastuusta olivat Johannesburgissa puhumassa suuret yritykset. Kuitenkin kaikki yritykset kokoon katsomatta voivat toimia eettisesti ja kestävällä pohjalla. Luonnon, työntekijöiden, kumppanien ja yhteiskunnan kunnioittaminen ovat hyvin johdetun yrityksen normaalia toimintaa.

Jos ympäröivän yhteisön kanssa haluaa olla hyvissä väleissä, listaan on lisättävä myös avoimuus. Tässä on monella suomalaisella yrityksellä oppimista, eivätkä asiat näytä Lidl-tulokkaankaan kohdalla olevan juuri paremmin.

On mielenkiintoista nähdä, asettavatko asiakkaat etusijalle halvat hinnat vai avoimuuden ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan toimimisen. Vaikka asiakkaalle tuntuukin nyt kelpaavan mikä vaan, viisas yritys varautuu aikaan, jolloin sen toiminnan taustoja kysytään tarkemmin.

Tuoreimmat osastosta