200203859 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi valmistautuukiinalaistenturistien vyöryyn

Julkaistu: 13.8.2002 15:28

Matkailun edistämiskeskuskäänsi katseensa Kiinaan varmistaakseen Suomelle osan kasvavasta kiinalaismatkailijoitten virrasta

Maailman matkailuliiton arvion mukaan sata miljoonaa kiinalaista matkustaa ulkomaille vuonna 2020. Jos Matkailun edistämiskeskuksen MEKin unelmat toteutuvat, heitä tulee Suomeenkin sadointuhansin. Tavoitteena on 245 000 kiinalaisyöpymistä jo tämän vuosikymmenen lopulla.

– Moni kiinalainen unelmoi Euroopan-matkasta, ja kun he kerran pääsevät matkalle, he kiertävät vähintään viisi maata. Suomi ei ole yhtä tunnettu kuin Britannia, Ranska, Saksa, Italia tai Espanja, mutta meillä on yksi tärkeä kilpailuetu: nopein lentoreitti Kiinasta Eurooppaan. Finnair lennättää kiinalaiset Pekingistä Helsinkiin 7,5 tunnissa, huomauttaa MEKin aluepäällikkö Pirkko Hannula.

Schengen-sopimuksen mukaan kiinalaiset anovat viisumia siinä maassa, johon he ensimmäiseksi laskeutuvat, ja saapumiskohteessa pitää viettää vähintään kaksi päivää. Kiinalaiset tunnetaan yhtä kovina shoppaajina kuin venäläiset, joten parinkin päivän lomailu Suomessa tuo mukavasti valuuttatuloja – tätä nykyä keskimäärin 600 euroa. Kiinalaiset ovat mieluisia turisteja myös siksi, että he matkustavat ympäri vuoden.

  – Me toivomme, että kiinalaiset matkustaisivat myös Helsingin ulkopuolelle. Markkinoinnissa on nyt kahden vuoden ajan korostettu Lappia, ja kiinalaisia on alkanut näkyä myös Rovaniemellä, Hannula huomauttaa.

Arviot kiinalaisturismin räjähdysmäisestä kasvusta perustuvat oletukseen, että Kiina jatkaa avautumistaan ja matkailuviranomaiset solmivat yhä enemmän ADS-sopimuksia (Approved Destination Status). ADS-aseman saaneilla mailla on lupa myöntää kiinalaisille ryhmäturistiviisumeja. Toistaiseksi Kiinalla on ADS-sopimus 15 Aasian maan, Australian, Uuden-Seelannin ja Maltan kanssa. Suomi jätti oman anomuksensa maaliskuussa. Kiinalaisviranomaisilta ei ole vielä kuulunut lupaa neuvottelujen käynnistämiseksi, mutta Hannulan mukaan sopimukseen saatetaan päästä hyvinkin nopeasti.

 – Saksa ja Kiina allekirjoittivat heinäkuussa puitesopimuksen. Kiinalaiset ovat antaneet ymmärtää, että heti kun Saksan-sopimus on saatu kuntoon, ADS-status myönnettäisiin samoin ehdoin kaikille Schengen-maille, Hannula kertoo.

ADS-aseman saaminen on MEKille avainkysymys, sillä ilman sitä Suomen-matkoja ei voi mainostaa Kiinassa. MEK tuo Suomea esiin tv-ohjelmien ja lehtijuttujen kautta, mutta markkinointi on toistaiseksi kohdistettu yrityksiin, julkishallintoon ja oppilaitoksiin.

– Valmistaudumme suureen vyöryyn kouluttamalla jälleenmyyntiporrasta, suunnittelemalla tuotepaketteja ja tuomalla yhteistyökumppaneita tutustumismatkalle Suomeen. Kaikki kirjallinen materiaali on oltava kiinaksi, ja suomalaisia matkailuyrittäjiä on koulutettava ymmärtämään kiinalaisten odotuksia.

Pohjoismaissa törmää Hannulan mukaan valitettavan usein ajattelutapaan, että "jos ei kelpaa, niin ei tarvitse tulla". Kiinalainen turisti ei kuitenkaan viihdy, jollei häntä kohtele oikein.

  – He haluavat palvelua omalla kielellään ja kiinalaista ruokaa, myös hotellin aamiaisella.

Tutkimusten mukaan kiinalaiset tulevaan Suomeen ensisijaisesti luonnon vuoksi. He pitävät suomalaisesta mielenlaadusta ja arvostavat turvallisuutta, mutta hinta–laatu-suhde ei heidän mielestään ole kohdallaan.

  – Aasiassa on totuttu loisteliaisiin hotelleihin, joissa on pilvin pimein palvelijoita. Meillä saa kantaa kapsäkkinsä itse, ja ravintolassakin saa huhuilla pitkään ennen kuin tarjoilija tulee ottamaan tilauksen. Shokkien välttämiseksi kiinalaisille pitää selittää jo ennen matkaa, paljonko yksi työntekijä Suomessa maksaa, että tämä on hyvinvointiyhteiskunnan hinta.

Kiina on MEKin pitkän aikavälin strategiassa tärkein kohde. Silti 15 miljoonan euron kokonaisbudjetista vain 330 000 euroa on osoitettu Kiinan-toimintoihin. Summa on sama, jolla käynnistettiin Japanin-toimistoa 1990-luvun alussa.

  – Heti kun ADS-sopimus on solmittu, Kiinan-toimintojen määrärahat nousevat, Hannula painottaa.

Samaan aikaan kun Suomen matkailuviranomaiset käyvät neuvottelujaan kiinalaisten kanssa, monet suomalaiskaupungit virittelevät omia yhteyksiään. Esimerkiksi Vantaan kaupunginjohtaja ja ystävyyskaupunki Jinanin kuvernööri pitävät säännöllisesti yhteyttä.

– Julkishallinnon täytyy olla rakentamassa siltoja, luomassa tietynlaista neuvottelu-uskottavuutta, Vantaan kaupunginjohtaja Erkki Rantala sanoo.

Esimerkiksi pari vantaalaista pörssiyhtiötä neuvottelee kaupungin tuella etabloitumisesta Shandongin maakuntaan. Verkkoja on laskettu myös kaupungintalolla: Jinanista tulee syksyllä virkamies työharjoitteluun Vantaan kansainvälisten asioiden yksikköön, ja ensimmäinen suomalaisvirkamies lähtee Jinaniin heti kun kielitaito riittää. Rantala uskoo, että yhteistyö alkaa kantaa meheviä hedelmiä Suomen ADS-aseman myötä.

– Vantaalainen vauraus on voimakkaasti sidoksissa Helsinki-Vantaan lentokenttään ja siihen, kuinka sen ympäristön palvelu- ja bisnesrakenne kehittyy. Miljoona uutta lentomatkustajaa synnyttää välittömästi 1 000 ja välillisesti 2 500 uutta työpaikkaa, Rantala huomauttaa.

Helsinki-Vantaan kautta kulkee noin kymmenen miljoonaa lentomatkustajaa vuosittain. Kiinalaisturismin lisääntyminen näkyy Vantaan hotelli- ja majoituspalvelutilastoissa, mutta Rantala uskoo lentokentän ympäristön kiinnostavan myös kiinalaisia yrityksiä, jotka suunnittelevat avaavansa toimipisteen Pohjois-Eurooppaan.

Tuoreimmat osastosta