200202972 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sveitsiläisinsinööri maksaa enemmänveroja kuin suomalaiskollegansa

Julkaistu: 9.8.2002 15:38

Valtiovarainministeriö esittää omassa budjettiehdotuksessaan lieviä tuloveron kevennyksiä ensi vuoden budjettiin. Kevennykset eivät kuitenkaan ole lähellekään sitä tasoa, mitä erityisesti elinkeinoelämän taholta on viime aikoina toivottu. Tulovero jää siten kevennysten jälkeenkin Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin korkeaksi.

Kuitenkin budjettiehdotuksessa menot ylittävät tulot 130 miljoonalla eurolla. Veroja ei siis kireästä verotuksesta huolimatta kerätä riittävästi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Nokian pääjohtaja Jorma Ollila antoi viime vuoden lopulla televisiohaastattelussa Suomelle viisi vuotta aikaa alentaa verotusta. Myöhemmin Ollila tarkensi kantaneensa huolta erityisesti oululaisesta insinööristä, jolle verojen jälkeen jää vähemmän käteen kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Tuloverotuksen kokonaisuutta voidaan tarkastella marginaaliveroprosentin, keskimääräisen veroprosentin tai käteen jäävien tulojen ohella myös verottajalle kertyvien eurojen näkökulmasta. Oheisessa taulukossa 16 eurooppalaista kaupunkia on listattu järjestykseen sillä perusteella, kuinka paljon verottaja hyötyy siellä työskentelevästä insinööristä.

Vaikka helsinkiläisinsinöörin veroprosentti on neljänneksi korkein, verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksajana hän on vasta yhdeksäs.

Selityksenä on tietysti se, että helsinkiläisinsinööri tienaa selvästi vähemmän kuin kollegansa muualla. 17 kaupungin joukosta bruttoansioissa, samoin kuin nettoansioissakin sijalukuna on 13.

Sveitsiläisinsinööri on ansioineen omassa luokassaan. Hän tienaa selvästi eniten ennen veroja ja ero kasvaa tuntuvasti nettoansioissa, koska Sveitsin verotus on keveää. Siitä huolimatta keskimääräinen insinööri Zürichissä tuottaa Sveitsin hyvinvointivaltion ylläpitämiselle enemmän rahaa kuin helsinkiläisinsinööri Suomen.

Koska suomalaiset eivät erilaisten gallup-kyselyjen mukaan ole halukkaita tinkimään julkisista menoista ja säästäminen on poliitikoillekin vaikeaa, tuloverotusta tulisi keventää niin, että valtion tulot eivät putoa. Se vain edellyttää sitä, että yritykset maksavat parempia palkkoja.

Tässä vertailu pariisilaisinsinööriin on kuvaava. Ranska kerää pääkaupungissa työskentelevältä insinööriltään suunnilleen saman verran veroeuroja kuin Suomi helsinkiläiseltä. Ranskassa tähän summaan päädytään varsin erilaisen yhtälön kautta.

Pariisilaisinsinöörin bruttotulot olivat vuonna 2000 noin neljänneksen suuremmat kuin helsinkiläiskollegalla. Kulutettavaksi hänelle jäi yli 44 prosenttia enemmän. Ja verottaja sai kummaltakin saman euromäärän.

Ranskalaisinsinöörin keskimääräinen veroprosentti oli 31, kun Suomessa se oli samaan aikaan 40.

Näinkin radikaalisti Suomen nykyverotusta keveämmällä verotuksella siis voidaan kerätä sama veromäärä.

Jos suomalaisinsinöörin verotusta kevennettäisiin vaikkapa viidellä prosenttiyksiköllä, veroprosentti olisi eurooppalaista hyvää keskitasoa. Kuinka suurella palkankorotuksella se voitaisiin rahoittaa, jos verotulot halutaan pitää ennallaan?

Veroprosentilla 35 helsinkiläisinsinöörin tulisi tienata 43 200 euroa vuodessa, jotta verottaja saisi insinööriltä nykytasoa vastaavan rahamäärän tuloverona. Se vaatisi lähes 15 prosentin palkankorotuksen. Laskelmassa ei oteta huomioon sitä, että tulojen kasvaessa progressio kiristää automaattisesti verotusta.

Verotusta voitaisiin siis keventää viisi prosenttiyksikköä, jos palkkoja nostettaisiin 15 prosenttia. Olisiko siinä verottajan vastatarjous Keilaniemeen?

Edellä käytetyt palkka- ja verotiedot ovat sveitsiläisen UBS-pankin tekemästä kansainvälisestä vertailusta. Vertailujen luotettavuutta heikentää verojärjestelmien erilaisuus.

Palkansaajia rokotetaan myös monien välillisten verojen kautta. Arvonlisäverokannat vaihtelevat maittain. Suomessa alkoholi, tupakka ja autot ovat verraten kovasti verotettuja.

Toisaalta kiinteistöjen verotus taas on meillä lievempää kuin monessa muussa maassa.

Myös julkisten palveluiden taso ja laajuus vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto voivat insinööreille tulla joissain maissa hyvinkin kalliiksi, Suomessa niistä ei juurikaan tarvitse maksaa.

Tiedoissa ei myöskään oteta huomioon hintatason vaihteluita eri maissa.

Suuntaa vertailu silti antaa. Ja ajattelemisen aihetta.

Tuoreimmat osastosta