200204475 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työllisyys huomioitava tuloneuvotteluissa

Julkaistu: 9.8.2002 15:38

Teollisuuden loppuvuoden näkymät ovat selvästi parantuneet. Teollisuudessa tilaukset ovat lisääntyneet ja kotimarkkinoiden lisäksi myös vientikysyntä näyttäisi virkoavan. Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton toimitusjohtaja Johannes Koroma valoi kuitenkin öljyä laineille julkistaessaan teollisuuden luottamusbarometrin. Vaikka loppuvuosi on valoisa, se ei kuitenkaan ole niin valoisa kuin vielä alkuvuonna odotettiin.

Kesäkuun luvut sähköteknisen tuotannon ja kansantuotteen kasvusta näyttäisivät kuitenkin viittaavaan hyvinkin ripeään nousuun. Kuvaa tukee tieto, jonka mukaan käsipuhelimien toimitukset kaupalle olisivat lisääntyneet heinäkuussa yli 30 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden varovaisuuden kuitenkin ymmärtää. Yhdysvalloissa suhdannekuva on yhä epäselvä, ja odotuksiin verrattuna kasvun alku on viivästynyt jo useampaan otteeseen. Uutiset Euroopasta eivät myöskään ole rohkaisevia. Emu-alueen talousykkösestä, Saksasta, on turhaan odotettu parempia uutisia. Tosin Suomen suhdannekehitys on seurannut nimenomaan Yhdysvaltain ja Britannian kehitystä hyvinkin lyhyellä viipeellä, vaikka suurin yksittäinen vientimaa on yhä Saksa.

Teollisuuden etujärjestön varovaisuutta ja pessimismiä selittävät osin myös alkavat palkkaneuvottelut. Hallitus on valmis vain marginaalisiin veronkevennyksiin avittaakseen tulosopimuksen syntyä. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt ja etenkin julkisen sektorin ammattiliitot ovat ilmoittaneet, että veronkevennyksillä ei tällä tupokierroksella tulosopua osteta. Nyt palkankorotukset otetaan työnantajien pussista. Jos teollisuus paukuttelisi henkseleitä tulevilla tulosparannuksilla, olisi palkkamalttia entistäkin vaikeampi saavuttaa. Siksi on viisaampaa varoitella työttömyyden kasvusta kuin hehkutella näkymien paranemisella.

Vaikka työmarkkinaosapuolet alkavat kaivautua neuvotteluasemiin, ei palkansaajapuolella kannata vähätellä teollisuuden varoituksia. Maassa on yhä jättimäinen työttömyys, ja jos suhdanteet eivät parane eikä kysyntä teollisuudessa elvy, työllisyystilanne voi heiketä hyvinkin nopeasti. Toistaiseksi talouden taantuma on vaikuttanut yllättävän vähän yleiseen työllisyystilanteeseen. Pidemmällä aikavälillä näin ei voi olla.

On myös aivan selvää, että pieni ja vanheneva kansakunta ei voi opetella elämään kymmenen prosentin avoimen ja vielä tätä suuremman piilotyöttömyyden kanssa. Jatkossakin on toivottavaa, että palkkasumman suurin kasvattaja on paraneva työllisyys, ei niinkään ylimitoitetut palkankorotukset.

Keskitetyt tuloratkaisut ovat tuoneet talouteen yleistä vakautta. Toisaalta ne ovat pakottaneet yritykset samaan palkanmaksumuottiin ala- ja yrityskohtaisista eroista piittaamatta. Keskitetyt keskusjärjestövetoiset tuloratkaisut ovat hyvä väline työmarkkinoiden kalupakissa.

Tupoista ei kuitenkaan pitäisi tehdä maan tapaa, vaan pitäisi päästä pikkuhiljaa normaaliin elämään, jossa palkankorotukset olisivat enemmän alakohtaisia ja ne olisi sidottu yritysten kannattavuuteen ja tuloskuntoon.

Tuoreimmat osastosta