200206166 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ei se pallo aina tottele mestareitakaan

Julkaistu: 26.7.2002 13:39

Vanha ja kiehtova pallopeli golf on varmasti aina parhaimmillaan silloin, kun sitä pääsee itse pelaamaan. Muiden pelin seuraaminen ei sitten olekaan aina kovin kivaa. Kun jo ennestään moninkertaiset miljonäärit pelaavat yhä uusista miljoonista, ei kaiken moneen kertaan nähnyt jaksa siitä oikein innostua. Vaikka peli on laadukasta ja maisemat kauniita, ei tapahtumia voi välillä olla vertaamatta maalin kuivumisen tarkkailuun.

Asia on kokonaan toinen sitten, kun samat kaverit yrittävät päästä lajin historiaan ja voittaa jonkun neljästä Major-turnauksesta, joista perinteikkäin, British Open pelattiin viime viikonvaihteessa Skotlannin Muirfieldissä. Se oli sekä viihdettä että draamaa parhaimmillaan, ja voi sitä myös urheiluksi nimittää, vaikka ammattiesiintyjistä onkin kysymys.

Nelipäiväisen kilpailun kaksi ensimmäistä kierrosta saatiin pelata, ainakin sikäläisen mittapuun mukaan, kovin lauhkeissa olosuhteissa.

Tulostaso oli hyvä, ja esimerkiksi toisena päivänä seitsenkertainen Euroopan ykkönen ja syntyperäinen skotti Colin Montgomerie paransi Henry Cottonin yli puolivuosisataa vanhan kenttäennätyksen lukemiin 64.

Kolmas kilpailupäivä muutti kuitenkin kaiken, joskin aivan aamulla lähteneet selvisivät kutakuinkin kuivina klubitalon suojiin. Iltapäivällä lämpötila laski toistakymmentä astetta, tuuli ulvoi nurkissa ja sade iski pelaajiin vaakatasossa. T-paidat vaihtuivat villapaitoihin ja sadepukuihin, mainoslippis paksuun korvien yli menevään pipoon. Tuuli rikkoi tai vei mennessään useimmat sateenvarjot, ja caddiet yrittivät epätoivoisesti pitää päämiestensä mailanvarret kuivina.

Sanomattakin on selvää, että peli ja tuloksen tekeminen menivät välillä melkeinpä mahdottomaksi. Studion lämpimästä oli mielenkiintoista seurata, kuinka häikäisevät ja pelaamisellaan upporikkaiksi tulleet maailmantähdet muuttuivat hetkessä ihailijoidensa kaltaisiksi tunareiksi, joita pallo ei tahtonut totella, ei sitten millään.

Edellisenä päivänä kenttäennätyksen lyönyt Montgomerie otti nyt 20 lyöntiä enemmän, ja Tiger Woods pelasi ensi kerran yli 80 lyönnin kohta kuusi vuotta kestäneen ammattilaisuransa aikana. Näin "hauskaa" ei vahingoniloisilla katsojilla ole ollut sitten kolmen vuoden takaisen Carnoustien Openin, jossa parhaiden lopputulokset olivat kuusi yli parin.

Sunnuntaina Muirfieldissa oli taas kaunista ja tyyntä, eikä lauantain hirmumyrskystä ollut jälkiä kuin tulosluetteloissa. Hiekkadyyneille perustettu kenttä ei kärsi sateesta koskaan.

Kun Tiger oli pilannut lauantain myräkässä mahdollisuutensa, kärkkyi voittoa nyt parisenkymmentä pelaajaa, ja päivä oli täynnä nyt pelaajien jännittämisestä johtuvaa dramatiikkaa.

Aluksi Japanin aina naama iloisessa virneessä pelaava Shigeki Maryuama näytti tarttuvan vahvasti voittoon, mutta menetti pian mahdollisuutensa kolmeen ohimenneeseen lyhyeen puttiin. Sitten Englannin Gary Evans pääsi vauhtiin ja saapui johtoasemassa 17. tiiauspaikalle. Pahasti vasemmalle kaartanutta ensimmäistä palloa ei koskaan löytynyt, vaikka alueella oli noin 40 000 tarkkailijaa.

Evans palasi takaisin tiille, pisti uuden pallon peliin ja teki sillä uskomattoman eaglen eli kaksi alle parin. Teko keräsi viikon raikuvimmat suosionosoitukset. Tulokseen lisättiin kuitenkin hävinneestä pallosta tulevat kaksi lyöntiä, ja Gary Evans päätyi lopulta lyönnin päähän lopullisesta voittotuloksesta.

Kilpailun loppuvaiheessa peli näytti kääntyvän Etelä-Afrikan Ernie Elsin näytökseksi, mutta sitten hänkin alkoi tuhria reiän toisensa jälkeen. Kuudentoista greenin tuntumassa hän chippaili ja puttaili edestakaisin kuin green cardia suorittamassa oleva aloittelija. Perille päästyään hän sai vain todeta, että kolmella muullakin pelaajalla oli täysin sama tulos.

Kilpailun sääntöjen perustella seuraa neljän reiän uusinta, jonka jälkeen niin Elsillä kuin Ranskan Thomas Levet’llä oli edelleen sama tulos. Vasta 72-reikäiseksi tarkoitetun kisan 77. reikä toi ratkaisun, ja Etelä Afrikan suuri ja lempeä (Big and Easy) sai nostaa hämärtyvässä illassa vuodesta 1872 kiertäneen ja pitkään tavoittelemansa hopeisen viinikarahvin korkealle päänsä yläpuolelle.

Tuoreimmat osastosta