Nimi miestä myöten

Julkaistu:

Jos haluaa todellista hyötyä, täytyy ottaa myös riskejä ja luottaa hyvään tuuriin

Suomalainen talouselämä on erikoislaatuinen, koska siinä on koko ajan läsnä kolme tekijää: Riski, Tuuri ja Hyöty.

Nyt tosin herrat ovat kesälomilla. Mutta normaalissa tilanteessa Seppo Riski vaikuttaa Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton johdossa, Olli Tuuri Gyllenberg Asset Managementin salkunkahvassa ja Jussi Hyöty FIM Pankkiiriliikkeen pääanalyytikkona.

Sattuupa vielä niin osuvasti, että miehet käsittelevät toimenkuvissaan omaperäisiä sukunimiään.

Seppo Riski, 58, taltuttaa työkseen työmarkkinariskejä, seuraavaksi syksyn tupo-kierroksella. Riski siis painii työkseen riskien kanssa.

Olli Tuuri, 38, puolestaan varmistaa, että Gyllenbergin salkut ovat tuurista riippumattomia. Osakemarkkinoitten hyötynäkymät ovat tarkasti Jussi Hyödyn, 39, tiedossa.

Kolmikko suostui yhteishaastatteluun sillä edellytyksellä, ettei siitä tulisi kovin asiallista. Tällainen pyyntö talousalan ihmisiltä.

Herra Riski

Kuinka työläisperheen vesasta tuli teollisuuden ja työnantajien edusmies? Suoraa vastausta Seppo Riski ei osaa antaa.

Karjalaisperheen ainoa lapsi syntyi jatkosodan aikaan 30.8.1943 Viipurissa. Kaksi kuukautta poika ehti varttua jonkinmoisessa rauhan tilassa, kunnes piti lähteä evakkoon.

Voisiko olla, että niin sai alkunsa halu sovitella asioita? Että vältyttäisiin turhilta kriiseiltä. Sodan jälkeen perhe asettui Helsinkiin, kun sähköasentaja-isä sai kaupungilta töitä.

– Vaasankadun puukkobulevardilla asuttiin, Riski muistelee rakkaita lapsuudenmaisemia.

Yhä lisää todisteita, että välienselvittely oli tarpeellinen taito jo pienenä. Virallista sovitteluoppia nuorukainen haki Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

– Kouluajoista asti oli selvää, että haluan juristiksi ja nimenomaan verojuristiksi, Riski kertoo.

Elämässä asiat eivät yleensä mene niin kuin suunnittelee. Vaikka Riski luki itsensä varatuomariksi asti, työura vei miehen ensin pankkimaailmaan, KOPiin. Pian sen jälkeen kutsui Eteläranta 10, lopullisesti.

Palacen talossa hän löysi ensin itsensä palvelualaa edustavasta keskusliitosta, sitten nykyisestä Teollisuus- ja työnantajista. Nyt johtaja Seppo Riski on yksi pisimpään talossa olleista työntekijöistä, vaikuttanut siellä jo viitenä vuosikymmenenä.

– Etenin kai vähän ajopuun lailla. Mutta kyllä tässäkin työssä saa asioita ajaa. Ja vielä sellaisia yhteiskunnallisia asioita, jotka kokee itse tärkeiksi, hän sanoo.

Konkarin toimenkuvaan kuuluu keskeisimpänä osana työmarkkinaneuvottelujen vetäminen. Kaiken kokoiset ja sävyiset neuvottelupöydät ovat tulleet tutuiksi.

– Sopimuskaudet ovat 1–2 vuoden pituisia, ja niiden pitäisi ehdottomasti olla pitempiä. Se toisi talouteen kaivattua vakautta ja ennustettavuutta, Riski sanoo.

Sen sijaan Suomen kansainvälisesti pieni palkkahajonta saisi hänen mielestään hieman kasvaa. Muutos parantaisi kannustavuutta ja työllisyyttä, mutta ei välttämättä tarkoittaisi tulonjaon kasvattamista.

Ensi syksyn tupo-kierroksen suurimpana riskinä johtaja näkee suuret odotusarvot, jotka perustuvat erinomaisen optimistisiin, jopa epärealistisiin talousarvioihin. Malttia taas kaivattaisiin.

– Palkkakilpailu on usein järkeä vailla. Toivoisi, että kukin työntekijätaho ajattelisi yhteistä hyötyä, hän pyytää.

Ja kun hyötyä on pyydetty, niin Hyötyä tuleman pitää.

Herra Hyöty

Kajaanissa oli lokakuinen rapea aamu vuonna 1962, kun Jussi Ilmari Hyöty astui ensi kertaa maapallon kamaralle.

Maailma näytti miellyttävältä. Kajaani oli hyvä paikka kasvaa, ja sen sisällä tavallinen keskiluokkainen viiden hengen perhe oli turvallinen lähtökohta elämään.

Mutta jostain virisi uteliaisuus. Tuttu kysymys pienen kaupungin nuorisolle: miltä näyttää maailma tuolla ulkopuolella? Ja kuinka pitkälle voisi päästä, jos sinne lähtisi?

Lukion jälkeen ovet aukesivat Teknilliseen korkeakouluun, jossa Hyöty opiskeli teknillistä fysiikkaa. Se oli lahjakkaalle teekkarille sopivan haastavaa ja mielenkiintoista, ainakin sillä hetkellä.

Ulkoisen maailman lainalaisuuksiin tutustuttuaan vastakkainen uteliaisuus nosti päätään. Entä ihmisen sisäiset mekanismit? Ovet aukesivat pian Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Hyödyn urakehitys antaa vaikutelman, että ovet ovat olleet avoinna, minne tahansa mies halusi kengänkärkensä kääntää.

– Jungilaisella asenteella hain silloin paikkaani. Talousalalle ajauduin kunnon tunnustelun jälkeen, hän muistelee.

Tuore diplomi-insinööri aloitti työuransa OKO-pankissa. Siellä Jussi Hyödyn rajaton uteliaisuus löysi jälleen uuden kohteen. Seuraavaksi mies luki itsensä työn ohella Hankenissa kauppatieteiden lisensiaatiksi pääaineenaan rahoitus. Lääketieteen opinnot jäivät kesken.

Samalla kertyi työkokemusta Gyllenbergiltä, Danske Bankista, Mandatumista ja nyt viimeksi FIMistä. Periaate on ollut, että viimeisin projekti on aina siihen asti paras.

– Suurin saavutukseni on nykyisen tutkimusyksikön perustaminen. Parissa vuodessa olen kerännyt kokoon meidän pätevän kymmenen hengen analyysitiimin, Hyöty kertoo.

Terävin asiantuntijuus pääanalyytikolla osuu perinteiseen yrityksen arvoa korostavaan analyysiin, ja jos aloista puhutaan, niin telekommunikaatio on varmin nakki.

– Myös perhokalastus on hyvin hanskassa. Etenkin pintaperholla kalastaminen on upeaa, kun pyytäessä saa tuijottaa koukutettavaa eväkästä silmiin, mies tunnelmoi.

Vaikeudessaan perhokalastus rinnastuu osaketuoton kalastamiseen. Se kuulemma riippuu vähän sesongista. Kummassakin tarvitaan välillä tuuria.

Herra Tuuri

Olli Ilmari Tuuria onnisti heti syntymän hetkellä 28.3.1964. Silloin hän koki lottovoittomaisen tunteen syntyä Suomeen, ja tarkemmin ottaen Puumalaan.

Isä oli osuusmeijerin toimitusjohtaja ja äiti toimi peruskoulun opettajana, joten ei liene ihme, että opintie vei pojan Turun Kauppakorkeakouluun. Vanhemmasta veljestä tosin tuli metsänhoitaja.

Työuransa alkupuolella Tuuri näki, mitä huono onni taloudessa pahimmillaan merkitsee.

Hän aloitti sijoitusanalyytikkonaSKOPin arvopaperiosastolla syksyllä 1988. Muutaman vauhdikkaan vuoden jälkeen SKOP ajautui suuriin vaikeuksiin, ja vähällä työkokemuksella varustettu mies joutui todistamaan useita saneerauskierroksia.

Säästöpankit pelastivat tarvitsemansa arvopaperitoiminnot SP-meklarit-nimiseen yhtiöön, jossa Tuuri toimi tutkimuspäällikkönä 1992–1993, kunnes toiminnot hiljalleen lakkautettiin.

– Taisin olla arvopaperitoimintojen viimeinen analyytikko, hän muistelee kasinovuosien synkimpiä krapulahetkiä.

Pian alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, että Olli kulkee onnellisten tähtien alla. Mies sai vaikeina aikoina useita työtarjouksia ja siirtyi kivuttomasti Gyllenbergille, joka panosti voimakkaasti omaisuudenhoitoon.

Tuuri kuvaa työtään senior portfolio managerina haasteelliseksi, vaihtelevaksi ja laaja-alaiseksi. Yhdessä kollegojen kanssa hän hoitaa Gyllenbergin asiakasvarat. Omissa näpeissä pyörii kotimaista varallisuutta parin rahaston verran.

Salkunhoitajan asiantuntijuus on kirkkaimmillaan sijoituspäätöksenteossa. Sillä saralla menestystä on tullut mukavasti, mutta suurimmat meriitit Tuuri löytää aivan muualta.

– Tärkein saavutukseni? Kaksi mainiota lasta, Roope ja Eliina, hän sanoo.

Miehet on esitelty, joten on aika rentoutua. Onko Seppo Riski riskinrakastaja vai riskinkarttaja?

– Neuvottelupöytään ei voi mennä kuin pokeripöytään, panokset ovat niin suuret. Kyllä täytyy sanoa, että työssäni olen riskinkarttaja, hän arvioi.

Sen sijaan golfissa Seppo myöntää ottavansa mojovia riskejä, ja päin mäntyä menee. Yksityiselämässä hän tunnustautuu ehdaksi riskinrakastajaksi.

– Rakkauteen kuuluu tietty jännite. Aina ottaa riskin, kun menee naimisiin, sanoo toisissa naimisissa onnellisesti viihtyvä mies.

Olli Tuuri puolestaan ilmoittautuu riskinottajaksi, eikä hänen alallaan muulla asenteella pärjäisikään.

–Punnittuja riskejä täytyy ottaa, jotta saa kilpailukykyistä tuottoa, mies kuvailee.

Hän sanoo käyvänsä aina etukäteen läpi valinnoistaan koituvat seuraukset. Eli Riski kaihtaa riskejä ja Tuuri vähättelee tuurin merkitystä. Entä Hyöty?

– Yleensä valinnat tulee tehtyä pohdinnan jälkeen emootiotasolla. Jotkut asiat vain tuntuvat sopivan paremmin kuin toiset. Tällaista tunnetta lienee syytä kuunnella, hän kuvailee.

Hyöty siis luottaa tunteeseen eikä laskelmoituun hyötyyn. Miehet eivät seiso nimiensä takana. Mitähän kehityspsykologi tähän sanoisi? Onko Olli Tuurilla ollut elämässä tuuria?

– Muutama pienempi lottovoitto, mutta arpajaisissa nimi ei ole auttanut. Varmasti on ollut jonkin verran onnea matkassa, kun yhä näissä hommissa ollaan, mies hymyilee.

Seppo Riski on saanut hupia nimestään. Eräässä kireässä neuvottelutilanteessa tunnelma laukesi hervottomaksi, kun vastapuolen edustaja alkoi hyräillä tuttua sävelmää ”rikoo on riskillä ruma”. Muitakin hupaisia tilanteita löytyy.

– Ulkomailla joku tuli kertomaan minulle, että ”your wife has taken a risk”, ja hörötti päälle, aviomies muistelee.

Helposti mieleenpainuva nimi on ollut Hyödylle hyödyksi. Tuuri korostaa, että arpajaisissa nimestä ei ole ollut ikinä apua.

1990-luvulla Gyllenbergillä yhdessä työskennellessään herrat Tuuri ja Hyöty olivat varmasti firmalle arvokas käyntikortti.

Kaikki talousasiantuntijat ilmoittavat haastavan työn kääntöpuoleksi alituisen kiireen. Aikanaan Riskiltä kului töissä seitsemän viikonloppua peräkkäin. Hyöty sanoo valuvansa kotiin yleensä kahdeksan–yhdeksän aikaan illalla.

Stressin käsittelyyn miehet ovat kehittäneet erilaisia keinoja. Sepolla rentoutuminen hoituu lukemalla, ulkoilemalla luonnossa, kalastamalla ja golfin parissa. Olli pitää pään kylmänä lenkkeilemällä lujaa. Jussi puolestaan tuulettuu perhokalastuksen tai jazz-henkisen juhlinnan merkeissä. Pyöräily, kuntosali ja halstrattu siika valkoviinissä ajavat nekin asian.

Uhraukset ovat tuoneet mukanaan meriittejä ja varallisuutta. Entä onnea? Hyöty ehdottaa, että jos sitä on ollutkin, se tulisi kätkeä. Raha on tuonut perusturvallisuutta, miehet sanovat, mutta onni pitää löytää muualta. On sitä lisännyt se, että ”saa tehdä sitä, mistä pitää”, Hyöty paljastaa.

Seppo Riski katsoo Palacen kahdeksannen kerroksen neuvotteluhuoneesta Suomenlinnan edessä lipuvia veneitä. Hän sanoo, että joskus onni lipuu ohi, jos sitä kohti ei ymmärrä seilata.

– Tärkeää on varjella optimistista asennetta. Muistan kerran saaristomerellä, kun olin juuri vaihtanut purjeveneen isompaan ja katselin siinä ulappaa. Tajusin, että tämän onnenhetken olen ansainnut, hän sanoo.

Suomen taloudelle miehet povaavat onnellisia aikoja. Riskeiksi Tuuri listaa suuren Nokia-riippuvuuden sekä metsäteollisuuden kasvun rajat. Riski taas painottaa työmarkkinaratkaisujen sekä korkean verotuksen vaikutusta kansantalouden kilpailukyvylle. Verotus on myös Hyödyn mielessä.

– Suomen talous on muuttumassa tuotantovaltaisuudesta tutkimusvaltaiseksi. Valtion taloudenhoidossa tulevat jatkossa korostumaan samat lainalaisuudet kuin yritysmaailmassakin. Valtion palveluista maksetaan verojen muodossa, ja tulevaisuudessa maiden välille syntynee kilpailua, Jussi Hyöty analysoi.

Tuurin mielestä ongelmat haihtuvat, kunhan vain tulevaisuudessa keksitään toinen Nokia. Euroopalta odotetaankauaskatseista politiikkaa telekommunikaatioalan murroksessa.

–Mutta vaikuttaa siltä, että tässä asiassa tarvitaan myös tuuria, Hyöty sivaltaa.

Parempia hyötynäkymiä sopii toivoa myös maailman osakemarkkinoille. Pörssien piristyminen kesälomilta palattaessa on kolmikon mielestä hyvinkin mahdollista ja erittäin toivottavaa.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että osakemarkkinoilla riski on joka hetki läsnä. Siellä tarvitaan tuuria, jotta saataisiin ylisuurta hyötyä, miehet yhdessä toteavat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    5. 5

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    6. 6

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    7. 7

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    8. 8

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    9. 9

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää