2002010311 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU:n laajentuminen tuo muutospaineita Suomen sosiaaliturvaan

Julkaistu: 8.7.2002 14:38

Euroopan unionissa kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Kielto koskee myös sosiaalisia etuja. EY:n lainsäädäntö tähtää siihen, ettei työntekijä menetä sosiaaliturvaoikeuksiaan käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja muuttaessaan unionimaasta toiseen.

Suomessa sosiaaliturva perustuu monelta osin asumiseen täällä, kun valtaosassa muista EU-jäsenmaista sosiaaliturva perustuu työntekoon. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa muistiossaan viime helmikuulta, että erilaisten järjestelmien yhteensovittamissäännökset soveltuvat huonosti Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään.

Suomeen työhön tulevalta toisen EU-maan kansalaiselta ei voida edellyttää, että hän asuisi Suomessa, vaan oikeus sosiaaliturvaan alkaa heti, kun hän aloittaa työskentelynsä Suomessa. Työsuhteen pituudella ei ole merkitystä. Hyvinkin lyhyet työsuhteet oikeuttavat Suomeen tulevan työntekijän saamaan asumisperusteista sosiaaliturvaa.

Yhteisön asetus koskee eläkkeitä, sairaus- ja äitiysetuuksia, työtapaturma- ja ammattitautietuuksia, työttömyysturvaa ja perhe-etuuksia. Pääsääntö on, että maa, jossa työskennellään, on vastuussa työntekijän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvasta riippumatta siitä, missä työntekijä tai perheenjäsen asuu. Toisessa jäsenvaltiossa täyttyneet vakuutus- tai työskentelykaudet on otettava huomioon, kun etuuksia lasketaan.

Ansaitut etuudet, kuten eläkkeet, on maksettava toiseen jäsenvaltioon. Myös perhe-etuudet, esimerkiksi lapsilisä, on maksettava, vaikka lapset eivät asu tai oleskele työntekijän kanssa työntekomaassa. Esimerkiksi Suomessa työskentelevän puolalaisen työntekijän lasten lapsilisät (käytännössä Puolan ja Suomen lapsilisän erotus) maksetaan Suomesta, vaikka lapset jäisivätkin Puolaan. Ainakin monilapsiselle perheelle lapsilisien muodossa tuleva "palkanlisä" voi olla melko houkutteleva.

Jos unionimaan kansalainen muuttaa työttömänä työnhakijana toiseen EU-maahan, hän saa kolmen ensimmäisen työnhakukuukauden aikana työttömyysturvaa lähtömaasta ja hän kuuluu muutoinkin lähtömaan vastuulle. Jos lähtömaan työttömyysetuus on kuitenkin olennaisesti alempi kuin Suomen työttömyyspäiväraha, voi turvautuminen suomalaiseen toimeentulotukeen kasvaa.

Jos tulija saa työtä Suomesta, vastuu hänen ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvasta siirtyy Suomeen. Jos hän ei saa työtä eikä hän palaa alkuperämaahan, lähtömaa ei enää vastaa sosiaaliturvasta. Molemmissa tilanteissa työnhakijalle on maksettava tarvittaessa toimeentulotukea Suomesta.

Suomeen saapuneen ja täältä pois muuttaneen työntekijän sosiaaliturvaoikeuden päättyminen on usein tulkinnanvarainen. EY-tuomioistuin on toistuvasti todennut, että sosiaaliturvan asumisedellytys rajoittaa henkilöiden oikeutta liikkua vapaasti unionin alueella.

Tähän vedoten se on velvoittanut jäsenmaat maksamaan toiseen jäsenmaahan muuttaneelle henkilölle etuuksia, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan maksetaan vain kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle.

Näillä ratkaisuilla voi olla Suomen kannalta melkoinen merkitys. EY-tuomioistuimen julkisasiamies on hiljakkoin antanut lausunnon, jonka mukaan Suomessa päivähoidon sijaan myönnettävä kotihoidontuki pitäisi maksaa myös muihin EU-maihin, jos huoltaja muuttaa sinne. Jos tuomioistuin vahvistaa tämän tulkinnan, kotihoidontukea voitaisiin joutua maksamaan jopa lapsista, jotka eivät koskaan ole asuneet Suomessa.

EY-tuomioistuin on antanut myös useita muita ratkaisuja, jotka vaikuttavat Suomen sosiaaliturvaan. Tällaisia ovat muun muassa sosiaalihuoltoon kuuluvaksi katsottujen etuuksien maksaminen ulkomaille sekä palveluiden ja tavaroiden vapaata kauppaa koskevien säännösten soveltaminen terveydenhuoltoon.

Julkisen terveydenhuoltomme tarjoamat edulliset hoidot ja leikkaukset voisivat eräissä tapauksissa jopa houkutella muuttamaan Suomeen, jos vastaavat palvelut lähtömaassa ovat huomattavasti kalliimpia tai tasoltaan heikompia.

Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan suhdetta EU:n sosiaaliturvalainsäädäntöön selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön maaliskuussa asettamassa työryhmässä. Työryhmän määräaika päättyy ensi vuoden maaliskuun lopussa. Toimeksiannossa viitataan EU:n laajentumisen aiheuttamaan henkilöiden liikkuvuuden lisääntymiseen.

Laajentumisen ja suomalaisen sosiaaliturvan suhde pitääkin selvittää ajoissa niin, että tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehditään saattaa voimaan ennen vuotta 2004, jolloin laajentuminen todennäköisesti alkaa.

Keinottelumahdollisuudet on syytä pyrkiä estämään jo ennakolta. Esimerkiksi liittyessämme unionin jäseneksi oikeutta kansaneläkkeeseen muutettiin niin, että maksettavan eläkkeen määrä tehtiin riippuvaiseksi siitä, kuinka monta vuotta Suomessa oli asunut. Näin estettiin täyden eläkkeen tienaaminen lyhyellä asumisajalla.

Selvittämistä puoltaa se, että etuuksien taso on Suomessa tuntuvasti uusia jäsenmaita korkeampi. Suomessa yksinäisen henkilön toimeentulotuen perusosa kuukaudessa oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla 362 euroa eli selvästi enemmän kuin Viron keskipalkka, joka oli vuonna 2000 noin 324 euroa. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on Suomessa 90 euroa kuukaudessa ja Virossa 9,60 euroa.

Suomeen suuntautuva muuttoliike, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää eri etuusjärjestelmiä, ei voi olla tarkoituksenmukainen eikä Suomelle edullinen. On myös tarpeen estää asumisperusteisen sosiaaliturvan "vuotaminen" muihin jäsenmaihin tai kotimaata tuntuvasti parempien sosiaalietuuksien keinottelunomainen "hakeminen" Suomesta esimerkiksi hyvinkin lyhytaikaisten työsuhteiden avulla.

STM:n työryhmältä on lupa odottaa ongelmakentän realistista läpikäyntiä sekä konkreettisia muutosehdotuksia.

Kirjoittaja on Suomen

ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n apulaisosastopäällikkö.

Tuoreimmat osastosta