200203592 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

VM valmistelee palkkaverojenalentamista myös ensi vuodelle

Julkaistu: 7.6.2002 20:13

Valtiontalous on selvästi ennustettua paremmassa kunnossa: verotulot kasvoivat alkuvuonna yli viisi prosenttia

Kohta vuoden jatkunut laskusuhdanne ei ole heikentänyt valtiontaloutta odotetusti. Tammi–huhtikuussa verotulot kasvoivat peräti 5,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Tulo- ja varallisuusveroa kertyi yllättäen 13 prosenttia enemmän.

Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että veropottia kasvattivat erityisesti yrityskaupoista saadut tulot. Ilman niitä tuloverojen kasvu olisi jäänyt noin kolmeen prosenttiin. Valtiontalouden kassalaskelmassa tuloveroihin sisältyvät myös yhteisöverotuotot.

Budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen muistuttaa, että loppuvuonna verotulojen kasvu on selvästi maltillisempaa ja koko vuonna valtiovarainministeriö arvio kertymän kasvavan hieman vajaat kolme prosenttia.

Reipas verotulojen kasvu alkuvuonna on kuitenkin mahdollistanut sen, että tammi–huhtikuussa valtionvelkaa lyhennettiin kaikessa hiljaisuudessa peräti 2,7 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) arveli vielä helmikuussa, ettei tänä vuonna ole juurikaan varaa lyhentää velkaa.

Tiukalla taloudenpidolla valtiovarainministeriö valmistautuu ansiotulojen veronalennuksiin.

Taloussanomien tietojen mukaan VM:ssä on suunnitteilla 1–2 prosenttiyksikön kevennys palkansaajien tuloverotukseen.

Asiasta toki päätetään vasta syksyn budjettineuvotteluissa. Myös syksyn tulopoliittiset neuvottelut vaikuttavat osaltaan lopullisiin ratkaisuihin.

Ainakin pääministeri Paavo Lipposella (sd.) olisi haluja kytkeä veronalennukset tupoon.

Valtiontalouskestää veroalen

Tänä vuonna palkansaajien tuloverotus keveni reilun prosenttiyksikön. Koko tuloveroale maksoi valtiolle reilut 750 miljoonaa euroa.

Vanhaa peukalosääntöä soveltaen VM:n ylijohtaja Martti Hetemäki arvioi, että puolet verokevennyksistä palaa takaisin julkiselle sektorille. Näin ollen kuluvan vuoden veroalen nettovaikutus valtiolle olisi noin 375 miljoonaa euroa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen professori Jaakko Kiander puolestaan muistuttaa, että toinen puoli pitää kattaa joko rajoittamalla menojen kasvua tai heikentämällä valtiontalouden tasapainoa. Ruokkisivatko veronalennukset valtiontaloutta niin paljon, että lisävelanotolta vältyttäisiin, on Kianderin mielestä kiinni menopuolen toimista.

Ekonomisti Sampsa Laine Alfred Bergiltä laskee valtiontalouden kestävän ensi vuonna 1–2 prosenttiyksikön veronkevennykset.

– Valtion budjetti ensi vuodelle on reilut 30 miljardia. Tästä veroalen osuus olisi vain noin prosentti eli ei kovinkaan radikaalia vaikutusta valtiontalouden tilaan.

Pakkaselletuskin mennään

Ekonomistit eivät pidä enää selviönä, että valtiontalous painuu alijäämäiseksi ensi vuonna. VM on varoittanut pitkin vuotta, että ensi vuonna alkaa taas velkaantuminen.

Nyt myös budjettipäällikkö uskoo, että todennäköisesti valtiontalous on lähempänä nollarajaa.

– Se riippuu myös siitä, mitä käsitettä käytetään: ensi vuoden ylijäämäksi tulee noin 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämähän laskelma sisältää myös valtion rahastot. Jos katsottaisiin puhtaasti budjettitalouden lukuja, niin silloin painutaan alijäämäiseksi.

Bergin Laine katsoo, että valtiontalouden tasapaino riippuu ensi vuoden talouskasvun ja etenkin kotimaisen kysynnän voimakkuudesta.

– Meidän ennusteemme, jotka ovat VM:n vastaavia hieman myönteisemmät, tuottavat ylijäämäisen budjetin, mikäli menokehykset pitävät.

Tuoreimmat osastosta