200201397 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pieni makkaratehtailija pärjää erikoistumalla

Julkaistu: 28.5.2002 17:10

Maalaistuote Vataja tuottaa lisäaineettomia tuotteita

Makkara on kesäruoan perusyksikkö. Makkara maistuu suomalaisille, mutta makkarakeisariksi ryhtyminen ei ole helppo juttu. Alan kilpailua näet käydään verissä päin.

– Pienen ei kannata tuottaa bulkkia. On erikoistuttava, valistaa toimitusjohtaja Rauno Vataja Maalaistuote Vataja Oy:stä.

Kankaanpääläinen lihanjalostusyritys tekee pioneerityötä lisäaineettomien makkaratuotteiden kehittelyssä. Toimitusjohtajan mukaan tuotteet myös kiinnostavat kuluttajia, vaikka hinta on tarjousnakkia huomattavasti kalliimpi.

Vaikka kuusi pitkää Vatajan nakkia maksaa marketissa reilut kolme euroa, on ainakin lapsiperheissä uusi tuote otettu nauraen vastaan. Terveysvalistus nitriitin vahingollisuudesta on mennyt perille. Noin 20-kiloinen lapsi saa yhdestä normaalinakista päivän nitriittiannoksensa täyteen.

Viiden Vatajan voimin

Perheyritystä vetävä Rauno Vataja on ollut lihabisneksessä jo nöösipojasta. Isä – Mauno Vataja – teki pitkään liha-alalla välitystoimintaa, kunnes välityksen kannattavuudelle tuli stoppi. Isot ketjut alkoivat ostaa suoraan valmistajilta.

Maalaistuote Vatajassa aloitettiin oma jalostustuotanto 1989, ja kolmen vuoden kuluttua tuli jo tarve laajennukseen: vuosia toimittiin Kankaanpään lisäksi myös Jämijärvellä, josta tuotanto siirtyi kokonaan Kankaanpään remontoituihin tiloihin vuonna 2001.

– Isäukko tulee yhä tehtaalle joka aamu ensimmäisenä. Nyt on saatu tolkutettua, ettei tarvitsisi kuitenkaan lähteä viimeisenä, kuittaa Rauno Vataja perheyrityksissä tuttua tilannetta.

Isä-Maunon ja Raunon lisäksi omistajatrioon kuuluu Jarmo-veli. Myös kaksi muuta veljeä työskentelevät yrityksessä: Ville makkaramestarina ja Vesa alue-edustajana.

Vaikka perheellä on vuosikymmenten kokemus lihajalosteiden myynnistä, valtakunnallisten ketjujen valikoimiin pääsy ei ole pienelle tuottajalle itsestäänselvyys.

– Erikoismakkaroiden ohessa myymme myös palvituotteita, jotka tuskin yksistään ketjuja kiinnostaisivat.

Kehitykseen satsataan

Tuotekehitykseen ja erikoistuotteisiin satsataan edelleen, eikä orastavan menestyksen tunteeseen ole jääty lepäilemään. Vuosittain kehitystyö syö 200 000 euroa.

Rauno Vataja muistuttaa, että menestyksen on mahdollistanut innovointiin kykenevä, pätevä henkilökunta. Yhteistyötä on tehty myös Huittisissa toimivan elintarvikealan kehittämisyhdistyksen Satafoodin kanssa.

– Nyt makkarasta on saatu kaikki haitallinen pois, seuraavaksi mietitään mahdollisesti antioksidantteja, katekiineja tai flavonoideja sisältävien aineosien lisäämistä tuotteisiin, Vataja paljastaa.

Pettumakkarankin kehittely oli jossain vaiheessa ohjelmassa, mutta outo ainesosa tökkii EU:n elintarviketarkkailussa. Pettu odottaa siis aikaa parempaa.

Maalaistuote Vataja Oy

– Perustettu 1985 Kankaanpäässä.

– Toimi aluksi lihatukkurina.

– Oma tuotanto alkoi 1989.

– Henkilöstömäärä 30.

– 2001 liikevaihto 5,9 miljoonaa euroa.

– 2001 nettotulos 170 000 euroa.

– 2002 arvioitu liikevaihto noin 6,9 miljoonaa euroa. Myynnin arvioidaan lisääntyvän viime vuodesta 25 prosenttia.

Tuoreimmat osastosta