200202362 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rahoitustarkastuksen valta kasvaa

Baselin komitean ehdotukset lisäävät pankkeja valvovien viranomaisten valtaaja vastuuta. Valvojan pitää varmistua siitä, että pankit tietävät, mitä riskejä niiden toimintaan sisältyy ja katsoa, että pankeilla on riittävästi omia varoja riskiensä kattamiseksi. Jos näin ei ole, valvojan pitää ryhtyä toimiin välittömästi.

28.5.2002 16:02

Pankeille ehdotettu vakavaraisuussäännöstö (Basel II) muuttaa pankkivalvonnan monta kertaa nykyistä vaativammaksi ja vastuullisemmaksi. Suomessa tehtävä jää käytännössä Rahoitustarkastuksen huoleksi.

Rahoitustarkastuksen toimistopäällikkö Paula Launiainen korostaa kuitenkin pankin omaa ja etenkin sen ylimmän johdon roolia riskienhallinnassa. Jos johto pitää riskienhallintaa tärkeänä, viesti välittyy koko organisaatioon ja vaikuttaa sen toimintatapaan. Lähtökohtana ovat aina pankin strategiat ja oivallus siitä, että liiketoimintastrategia vaatii rinnalleen myös oman pääoman strategian.

– Pankin johdolla pitäisi liiketoimintastrategian rinnalla olla myös pääomastrategia, joka linjaa pankin tulevia pääomatarpeita, kertoo tason, jolla pääoma on tarkoitus pitää, mistä pankki aikoo pääomaa hankkia ja mitkä ovat pääoman odotettavissa olevat kustannukset. Jos tällaista pitkän ajan suunnitelmaa ei ole, pääomasta voi muodostua este kasvutavoitteiden tai muiden strategisten tavoitteiden saavuttamiselle.

Valvonnan vaikeutta lisää se, että omia sisäisiä luokitusmenetelmiään käyttävät pankit jäävät paljon vartijoiksi. Kun pankeilla on omat yritysten luottokelpoisuutta arvioivat järjestelmät, pankit päättävät itse myös siitä, milloin luottokelpoisuusarvosanoja on syytä heikentää. Kiusaus tällaisen päätöksen viivyttämiseen on ilmeinen, kun pankkien pääomakustannus kasvaa samaa tahtia kuin luokitukset alenevat.

Uudessa vakavaraisuuskehikossa pankit asettavat itse myös tavoitetason pääomiensa määrälle. Tavoitetasoon vaikuttavat sekä pankin riskiprofiili että sen riskienhallinnan taso. Viimeinen sana on kuitenkin valvojalla, joka tehtävänä on arvioida pankin pääoman riittävyyden suhteessa sen riskeihin.

Launiainen alleviivaa myös vakavaraisuuspuskurien merkitystä. Kun riskienhallintajärjestelmät viritetään herkiksi, iso laskuvirhekin voi huonossa tapauksessa viedä pankin vakavaraisuusrajan väärälle puollelle. Käytännössä pankeilla on todennäköisesti itselläänkin tarve pitää puskurit riittävän suurina. Pääoman putoaminen alle vaaditun rajan uhkaa niiden luottokelpoisuutta ja voi vaikeuttaa niiden toimintaa rahoitusmarkkinoilla.

Valvonnan painopistettä on myös tarkoitus siirtää entistä selvemmin mahdollisten ongelmien ennalta ehkäisyyn. Launiaisen näkemyksen mukaan Rata tarvitsee uusia valvontakeinoja ennen muuta tämän tehtävän hoitamiseksi.

– Nykyisin viranomaisilla on käytössään vain hyvin järeitä keinoja kuten pankkitoimiluvan peruutus, joiden käyttäminen tulee kyseeseen vasta ääritilanteissa. Sitä ennen valvoja voi lähinnä suostutella ja painostaa, mikä voi olla aika turhauttavaa ja aikaa vievää työtä.

Ensimmäiset uudet valtuutensa Rahoitustarkastus saa todennäköisesti jo ensi vuonna, kun uusi rahoitustarkastuslaki astuu voimaan. Lakia valmistellaan paraikaa valtiovarainministeriössä. Uusi laki ei vielä mene niin pitkälle kuin Baselin ehdotus, eikä se anna Ratalle esimerkiksi valtuuksia nostaa pankin vakavaraisuusvaatimusta yli kahdeksan prosentin minimin tai puuttua pankin johdon asemaan. Rata saa kuitenkin mahdollisuuden käyttää erilaisia hallinnollisia toimia, joita ovat esimerkiksi julkiset huomautukset ja varoitukset.

Nordean luotonannosta ja riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen Carl-Johan Granvik muotoilee oman arvionsa valvojan kasvavista valtuuksista varovasti. Hän pitää tärkeänä, että pankin johdon ja valvojan roolit säilyvät selkeinä - valvoja ei voi johtaa pankin liiketoimintaa. Merkkejä roolirajojen hämärtymisestä on hänen mukaansa on näkyvissä "joillakin osa-alueilla".

– Ehdotetuissa valtuuksissa ei kuitenkaan ole moittimista, jos valvojalla on riittävästi asiantuntemusta - enkä väitä, ettei näin olisi. Haaste on kova haaste sekä valvojallekin että pankeille, Granvik sanoo.

EU:n piirissä on alusta alkaen keskusteltu paljon näiden valvontatoimien julkisuudesta. Olisiko esimerkiksi pääomavaatimuksen nostaminen tieto, joka pörssiyhtiön pitäisi julkaista?

– Pohjoismaat ovat tässäkin kannattaneet avoimuutta ja korostaneet markkinakurin merkitystä. Eteläisemmät maat ovat pelänneet enemmän tiedon julkistamisen seurauksia markkinoilla. Pohjoismaat ovat luottaneet siihen, että markkinat oppivat tulkitsemaan näitäkin signaaleja, mikä vähentää ylireagoinnin vaaraa, Launiainen sanoo.

Granvik suhtautuu avoimuuteen varovaisemmin:

– Pääomavaatimuksen nosto on niin vahva viesti markkinoille ja asiakkaille, että viranomaisten toivoisi vihjaavan niiden tarpeesta hyvissä ajoin pankin johdolle ja omistajille, jotta heillä olisi tilaisuus korjata asia ennen kuin tällaisiin toimiin on tarvetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?