200209861 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Osakesalkun hajautuksessatarvitaan yhä maantietoa

Julkaistu: 23.5.2002 13:26

Sijoitusten huolellinen hajauttaja poimii salkkuunsa sekä useita toimialoja että markkina-alueita

Osakemarkkinoilla parhaiten menestyvät sijoitustyylit vaihtuvat välillä yllättävästikin markkinatilanteen mukaan. Tärkeimpien osakemarkkinoiden kevät on ollut alakuloinen. Silti maailmalta on löytynyt rajuakin kurssinousua. Esimerkiksi sijoitusrahastoista parhaita lyhyen aikavälin tuottoja ovat näyttäneet Venäjälle, entiseen Itä-Eurooppaan tai Kauko-itään sijoittavat rahastot.

Vaikka kehittyvien markkinoiden osakkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, kurssit eivät ole läheskään sillä tasolla kuin ennen vuosien 1997 ja 1998 kriisejä. Suuret heilahtelut ovat näiden maiden pörsseille tyypillisiä.

Suuri osa ammattisijoittajista rakentaa sijoitussalkkunsa pääasiassa toimialapohjaisesti. Toimialoja korostetaan silloinkin, kun yksityissijoittajia kehotetaan hajauttamaan sijoituksiaan Eurooppaan. Muissa Euroopan maissa on suuria pörssiyrityksiä sellaisilla toimialoilla, jotka Suomesta puuttuvat kokonaan.

Jos sijoitussalkusta puuttuu jokin osa maailmanmarkkinoista, sijoitussalkku altistuu maailmanmarkkinoita suuremmalle arvon vaihtelulle. Suomen osakemarkkinoiden osuus maailman osakemarkkinoista on prosentin luokkaa. Koska kukaan ei voi sijoittaa kaikkiin maailman pörssiyhtiöihin, sijoittajat miettivät sijoitussalkkunsa maa- ja toimialajakaumia.

Osakemarkkinat voidaan pilkkoa muutenkin kuin maittain ja toimialoittain. Viime vuosikymmenen lopun pörssikupla teki tutuksi kasvuyhtiöiden käsitteen. Kasvuyhtiöissä osakkeen arvo muodostuu pääosin tulevaisuuden odotuksista. Kasvuosakkeiden romahdettua hyviä tuottoja sai jonkin aikaa niin sanottujen arvo-yhtiöiden osakkeilla. Arvoyhtiöissä osakkeen hinta muodostuu lähes kokonaan yrityksen omistusten ja lähiajan tuottonäkymien perusteella. Toisinaan markkinoilla menestyvät parhaiten suuryhtiöiden osakkeet ja toisinaan pienyhtiöiden.

Tänä keväänä keskimääräistä paremmin ovat menestyneet pienten yritysten osakkeet ja kehittyvien maiden osakkeet. Eri toimialojen suurimpiin yrityksiin sijoittanut toimialasijoittaja on luultavasti menettänyt molemmat tämän kevään nousutrendit. Sen sijaan taitava tai onnekas toimialasijoittaja voi onnistua hyvin kasvu- tai arvo-osakebuumissa.

Molemmat hyvin menestyneet sijoitusmarkkinat ovat maailmanlaajuisesti ohutta reuna-aluetta. Esimerkiksi Thaimaan pienillä osakemarkkinoilla buumi on voinut syntyä muutaman suursijoittajan päätöksestä nostaa osakesalkun Thaimaa-paino 0,7 prosentista 1, 0 prosenttiin. Vastaavasti muutaman suursijoittajan myynnit voivat romauttaa kurssit.

Ohuilla markkinoilla kurssiliikkeet ovat usein voimakkaita sekä ylös- että alaspäin. Suomalaiset sijoittajat ovat tottuneet suuriin liikkeisiin myös kotipörssissä, mutta Itä-Euroopan ja Kaukoidän pienissä kansantalouksissa riskit ovat kuitenkin vielä selvästi suuremmat. Taitava ja onnekas peluri voi yrittää hyödyntää nopeita liikkeitä ostamalla ja myymällä sijoituksia oikea-aikaisesti. Muut sijoittajat käyttävät reuna-aluesijoituksia harkitusti osakesalkun mausteena.

Vaikka kehittyvien maiden osakemarkkinoiden nousua voi jälkikäteen perustella, sitä ei voinut kuitenkaan luotettavasti ennakoida. Nykyisenkaltaisessa edelleen epävarmassa maailmantaloudellisessa tilanteessa olisi voinut käydä toisinkin. Perinteisesti reuna-alueet kärsivät kaikkein pahimmin maailmantalouden epävarmasta tilanteesta. Monissa kehittyvissä maissa poliittiset riskit voivat olla vaikeasti hallittavia. Sijoittajat arvostavat toimivaa demokratiaa ja kunnolla säänneltyjä arvopaperimarkkinoita.

Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Esko Aurikon mukaan kehittyvien talouksien osakekurssien viimeaikaisella nousulla on myös taloudellisia perusteita. Kriiseistä toipuvat kansantaloudet ovat kovassa kasvuvauhdissa ja kotimainen kysyntä on tasaista.

– Länsimaiden taantuma ei ole kovin paljon notkauttanut näiden maiden kasvua. Itä-Euroopassa EU-hankkeet luovat optimismia ja Kaukoidässä it-sektorin vienti vetää taas aika hyvin, Aurikko sanoo.

Kaukoidän kasvutalouksissa on paneuduttu pankkien ongelmiin kovemmalla kädellä kuin esimerkiksi Japanissa. Taannoisen Aasian kriisin opettamat sijoittajat seuraavatkin nyt aiempaa tarkemmin, ovatko pankit kunnossa. Vaikka Aasian taloudet ovat olleet varsin velkaantuneita, ulkomaista velkaa ei ole jätetty missään vaiheessa maksamatta kuten Argentiinassa. Venäjällä luottamus talouteen on elpynyt, koska lainsäädännön uudistuksilla on edistetty yritystoimintaa ja rajoitettu harmaata taloutta.

Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja yritysten toiminnan laajeneminen koko maapallolle vähentävät eri kansantalouksien eroja. Kehittyvien talouksien nopea kasvu johtuu osittain siitä, että kansantaloudet ottavat kiinni länsimaiden elintasoa. Esimerkiksi Kaukoidän maissa odotetaan lähivuosiksi noin 4–6 prosentin kasvulukuja. Kasvukiri antaa periaatteessa sijoittajille mahdollisuuksia, mutta myös riskejä.

Kasvavaa kysyntää ei yleensä pystytä tyydyttämään omin voimin, vaan kasvavissa kansantalouksissa tarvitaan paljon myös ulkomaisia investointeja. Siten nopean kasvun mahdolliset hyödyt jakautuvat kotimaisten yritysten ja kansainvälisten suuryritysten kesken. Kiinan kehityksen nopeus vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi Nokian tulokseen ja osakkeen hintaan.

– Globalisaation edistyessä toimialat ympäri maailmaa ovat pian samanlaisia ja suhdanteet yhtäläistyvät. Tästä huolimatta aina tulee olemaan eksoottisia riskimaita, joiden kehitykseen vaikuttavat kotimaiset tekijät, Aurikko sanoo.

Tuoreimmat osastosta