200203052 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Britannia aikoo terveydenhuollon mallimaaksi

Julkaistu: 8.5.2002 16:08

Lupaukset tuntuvista veronkorotuksista ovat nostaneet Britannian valtiovarainministerin Gordon Brownin maan suosituimmaksi poliitikoksi. Suuri kasvu, valtionvelan pieneneminen, nousevat palkat ja aleneva työttömyys eivät aikaisemmin onnistuneet kohottamaan Brownia edes pääministeri Tony Blairin rinnalle kansansuosiossa.

Brown aikoo maksattaa veronkorotuksilla valtavat panostukset maan kansallisen terveydenhuoltoon. Pitkään velloneiden terveyskeskustelujen ja lukuisten selvitysten jälkeen brittien parissa on rakentunut konsensus siitä, että verovaroin kustannettu terveydenhuolto on paras vaihtoehto. Sen turvaamiseksi britit ovat nyt valmiita keventämään kukkaroitaan.

Maan terveydenhuolto, National Health Service (NHS), saa viiden vuoden kuluttua käyttöönsä 65 miljardia euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Panostukset nousevat reaalisesti 7,4 prosenttia vuosittain, kun ne 50 viime vuoden aikana ovat nousseet vain 3,5 prosenttia vuodessa.

Lystin maksavat Britannian työntekijät ja työnantajat, jotka joutuvat pulittamaan jokaista palkaksi saatua tai maksettua puntaa kohti yhden pennin lisää sosiaaliturvamaksuja.

Britannia käyttää nykyisin terveydenhuoltoonsa 6,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun länsieurooppalainen keskiarvo on kahdeksan prosenttia. Brownin piristysruiskeiden avulla satsaus nousee Britanniassa yli yhdeksään prosenttiin. Viiden vuoden kuluttua Britannia aikoo olla terveydenhuollon mallimaa.

Kun NHS:n tulot nousevat viidessä vuodessa 40 prosenttia, se saanee ainakin jotakin aikaan. Moni epäilee kuitenkin, että iso osa satsauksesta valuu tavalla tai toisella hukkaan.

Ensinnäkin NHS kärsii jo nyt kapasiteettipulasta. Sairaaloita voidaan kyllä rakentaa lisää, mutta sairaanhoitajia ja lääkäreitä on jo nyt vaikea saada ja alan palkkaralli uhkaa kiihtyä. ?Lisää liksaa? oli nykyisenkin henkilökunnan ensireaktio budjettiuutisiin.

Henkilöstön asumis- ja rekrytointikulut kasvavat ja vaihtuvuus kiihtyy, kun NHS joutuu hakemaan väkeä ulkomailta. Britannian työvoimareserveistä ei yksinkertaisesti löydy terveydenhuollon ammattilaisia. Avustaviinkaan tehtäviin ei ole helppo löytää tekijöitä.

NHS on jo nyt yksi maailman suurimmista työnantajista. Sen palveluksessa on 1,2 miljoonaa ihmistä. Tehottomuudesta ja teknisestä jälkeenjääneisyydestä syytettyä isoa ja yhä kasvavaa laivaa on vaikea kääntää, vaikka halua olisi.

Yksi NHS:n ensimmäisistä haasteista on tietojärjestelmien uusiminen. Hyvin iso osa Britannian lääkäreistä pitää vielä potilaskortistojaan 1950-luvulla käyttöön otetuissa ruskeissa kirjekuorissa, eivätkä useimpien sairaaloidenkaan tietojärjestelmät ole ajan tasalla.

Rajuimman kritiikin mukaan satsaukset NHS:ään ovat turhia, sillä Länsi-Euroopassa lääkäreiden määrällä ja ihmisten odotettavissa olevalla eliniällä ei näytä olevan minkäänlaista yhteyttä toisiinsa. Italiassa ja Belgiassa on lähes kaksi kertaa niin paljon lääkäreitä tuhatta asukasta kohti kuin Britanniassa, mutta niiden kansalaiset eivät elä yhtään brittejä vanhemmiksi.

Brownin terveysvision suurin uhka on kuitenkin talouskasvu. Brownin oma näkemys kansantalouden kehityksestä on melkoisesti optimistisempi kuin Lontoon Cityn ennusteiden keskiarvo. Aikaisempina vuosina Brown on kyllä osunut ennustuksissaan oikeaan, mutta se ei takaa samaa tulevaisuudessa.

Veronkorotukset alkavat tosissaan purra vasta ensi vuonna. Kansalaiset pysynevät rauhallisina, jos talouskasvu jatkuu reippaana, palkat nousevat ja työttömyys pysyy alhaisena. Hyvinä aikoina yhden prosentin sosiaaliturvamaksun korotus ei paljoa riipaise.

Talouskasvu ei takaa ainoastaan kansalaisten tyytyväisyyttä, vaan myös valtion vahvan kassan. Brown on varautunut lainaamaan tänä vuonna rahaa NHS:lle, mutta ensi vuonna ja sen jälkeen velanoton pitäisi taas vähentyä. Näin ei tapahdu, jos talouskasvu jää valtiovarainministeriön odottamaa 3–3,5 prosenttia alhaisemmaksi.

Britannia tekee jo nyt töitä täysillä. Maan työikäisestä väestöstä kolmella neljäsosalla on työpaikka, mikä lienee Euroopan ennätys. Tähänastinen talouskasvu on kulkenut tasatahtia työllisyyden nousun kanssa, mutta työllisyys ei käytännössä enää voi juuri nousta. Nykyisin briteistä jo yli puolet käy töissä, vauvat ja vanhukset mukaan lukien.

Maan tehokkuudessa sen sijaan olisi runsaasti parantamisen varaa. Tämänvuotisessa budjetissa esimerkiksi liikenne jäi nuolemaan näppejään. Ruuhkaiset tiet ja surkea rataverkosto aiheuttavat kuitenkin lukuisten työpäivien menetyksiä Britannian liike-elämälle.

Brownin kriitikoiden mukaan viiden miljardin punnan (noin kahdeksan miljardin euron) parannukset Lontoon liikenteeseen vähentäisivät kansakunnan verenpainetta varmemmin kuin 50 miljardin satsaukset terveydenhuoltoon. Liikenneinvestoinnit toisivat myös tehokkuutta talouselämään huomattavasti suoremmin kuin sairaaloiden rakentaminen.

Tuoreimmat osastosta