200208333 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ericssonilla ennätyskalliit pelastustalkoot

Julkaistu: 23.4.2002 19:22

Ericssonin kaavailtu noin kolmen miljardin euron anti on kooltaan pohjoismaisittain ainutlaatuinen, mutta tunnelmiltaan sitä voi hyvin verrata vastaaviin suomalaisiin pelastusoperaatioihin. Viimesyksyisen Sonera-annin koko oli noin miljardi euroa. Kansallispankkia pelastettiin fuusiokuntoon 90-luvun alussa kansallistalkoilla ja kansallisannilla yhteensä noin puolella miljardilla eurolla. Ericssonin ehdotettu anti on kaavailtu toteutettavaksi ennen kolmannen vuosineljänneksen loppua.

Kansantalouden kulloiseenkin kokoon verrattuna nämä kolme operaatiota kuuluvat suunnilleen samaan luokkaan. Erona on kuitenkin, että Kansallispankki piti myydä pääosin suomalaisille sijoittajille. Ericsson ja Sonerakin ovat olleet laajemman kansainvälisen kiinnostuksen kohteina.

Kansainvälisestä kiinnostuksesta huolimatta Soneran annin ratkaisi pääomistaja valtion sitoutuminen antiin. Kansallisannissa osakkeita myytiin aikoinaan piensijoittajille vakuuttamalla pääomistajien ja muiden instituutioiden merkitsevän annista puolet. instituutioiden sitoutuminen ei ollut luvatun mukaista, ja harhaanjohtaviksi koetuista vakuutteluista käytiin oikeuttakin pääjohtaja Pertti Voutilaista vastaan.

Ericssonilla valta ja vastuu osakeannin onnistumisesta jakautuu ongelmallisesti, koska yhtiöllä on kaksi äänivallaltaan erilaista osakesarjaa. A-sarjan osakkeilla on tuhatkertainen äänioikeus B-sarjan osakkeisiin verrattuna. Sijoitusyhtiö AB Industrivärdenin ja Wallenbergin sijoitusyhtiö Investor AB:n äänivalta yhtiöstä on yhteensä 66,7 prosenttia viime vuoden lopun tilanteen mukaan. Yhtiöiden omistusosuus on kuitenkin yhteensä vain noin 7,1 prosenttia.

Annissa on tarkoitus, että molempia osakesarjoja omistavat omistajat voivat merkitä uusia B-sarjan osakkeita. Molemmat äänivallan käyttäjät ovat ilmoittaneet tukevansa antia ja ottavansa siihen osaa.

Kesäkuun alussa pidettävän yhtiökokouksen ongelma on kuitenkin, että annin päättäjät eivät välttämättä ole sen maksajia. Anti nostaakin esiin kiistan äänivallan jakautumisesta yhtiössä. Osa sijoittajista haluaisi lisäpanostuksensa vastineeksi myös lisää äänivaltaa.

Euroopan unionissa on suunniteltu äänivaltaerojen poistamista pörssiosakkeista. Ruotsissa asiaa on vastustettu kiivaasti, koska Ericssonin tavoin myös monen muun yrityksen äänivalta on hyvin keskittynyt. Wallenbergit ovat kuitenkin ilmoittaneet, että Ericssonin äänivaltakysymyksistä voidaan keskustella.

Ericsson ei ole kassakriisissä samaan tapaan kuin monet pienet teknoyhtiöt, mutta lisärahan tarve on selvä. Yleensä teollisuusyrityksessä on syytä harkita pääomarakennetta, kun omavaraisuusaste putoaa alle neljänkymmenen. Virallisten lukujen mukaan Ericssonin omavaraisuus oli maaliskuun lopussa 28,1 prosenttia. Oikaistujen ja pro forma -lukujen mukaan tunnusluku on vähän parempi noin 31. Soneralla omavaraisuusaste ennen viime syksyistä antia oli 39,1 prosenttia.

Lukujen vertailua vaikeuttaa, että Soneralla on Saksan umts-lupa taseessa yhä arvostettu ostohintaan. Ericssonilla riskiä lisäävät noin kolmen miljardin euron asiakasluotot.

Tuoreimmat osastosta