200208018 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kun mestareista tuli toheloita

Julkaistu: 18.4.2002 8:56

Huonosti pelaaminen ei ole yksinomaan aloittelijoiden etuoikeus. Viime viikonvaihteen Masters toi lohtua kaikille keskinkertaisille ja huonoille golfareille osoittamalla kuinka katastrofialtis tämä vanha pallopeli voi häijyimmillään olla. Kun maailman parhaat pelaajat, nuo moninkertaiset golfmiljonäärit, onnistuivat vuoden tärkeimmässä pelissään tuhrimaan joukolla tuollaisia neljä yli parin reikiä, ei meillä harrastajilla ole mitään hävettävää.

Tiger Woods vei nimiinsä kolmannen Masters-tittelin pelaamalla neljännen kierroksen käytännöllisesti katsoen yksinkertaista par-peliä ottamatta minkäänlaisia riskejä. Hänen koko viimeinen kierroksensa muistutti lähinnä rauhallista sunnuntaikävelyä tavallista kauniimmassa puistossa. Pahimmat kilpailijat eliminoivat itse itsensä pois pelistä.

Pelkkä Tigerin läsnäolo saa tietenkin monen kämmenpohjat hikoilemaan, mutta ei näillä pelaajilla pitänyt enää sellaista ongelmaa olla.

Oman suosikkini, Etelä-Afrikan lempeän jättiläisen Ernie Elsin tie voittoon katkesi lopullisesti viimeisen kierroksen reiällä numero 13, jota järjestäjät olivat täksi vuodeksi pidentäneet parikymmentä metriä. Uloslyönnin on taivuttava hieman vasemmalle, mutta Ernie puristi mailaa vähän liikaa, pallo koukkasi enemmän kuin piti ja meni, niin kuin Suomessa on tapana sanoa, Metsähallituksen puolelle.

Tässä kohdassa meille kaikille neuvotaan tulemaan lyhintä ja turvallisinta tietä takaisin kentälle. Els muisti ilmaisesti erään toisen, mutta kyseenalaisen viisauden eli sen, että puista 90 prosenttia on ilmaa. Hän otti riskin, osui oksiin, ja pallo matkähti muutaman kymmenen metriä lennettyään keskelle kuuluisaa ojaa, jota Augusta Nationalissa kutsutaan nimellä Rae’s Creek. Hän sai nostaa pallonsa sieltä yhdellä rangaistuslyönnillä ja yritti tavoittaa viheriötä neljännellä lyönnillään.

Samainen Rae’s Creek kiertyy häijysti greenin edestä, ja lippu oli heti ojan takana. Tässä kohtaa meitä amatöörejä kehotetaan pitämään ongelmista huolimatta pää kylmänä eikä yrittämään mitään hullua. Ernie Els otti kuitenkin riskin, ja lyönti jäi metrin verran liian lyhyeksi. Pallo oli taas saman vuolaan ojan pohjalla. Uuden pallon peliin pudottamisen ja uuden rankkarin jälkeen Els selvisi greenille ja joutui kahden putin jälkeen piirtämään tuloskorttiin pahamaineisen lumiukon eli kahdeksikon.

Fidzi-saaria edustava Vijay Singh, kilpailun toissavuotinen voittaja, kohtasi "noutajansa" nelipäiväisen kilpailun 69. reiällä. Tämä par-vitonen oli myös saanut reilusti lisää mittaa, ja ilman täydellistä uloslyöntiä ei greenille kannattanut vielä toisella lyönnillä yrittää. Usein harjoitusnarkomaaniksi mainittu pitkälyöntinen Singh taivutti avauksensa vasemmalla olevien mäntyjen katveeseen ja joutui "sijoittamaan" toisen lyöntinsä greenin edessä olevan lammen eteen. Tästä hänen tarkoituksensa oli lyödä lyhyt nosto lipulle, mutta wedge-maila osui maahan vähän ennen palloa. Järjestäjien siniseksi värjäämä lampi nielaisi mestarin "duffaaman" pallon.

Amatööriä neuvotaan tällaisessa tilanteessa rauhoittumaan ja laskemaan ainakin kymmeneen, mutta tähän saakka kärjen tuntumassa ollut Vijay Singh kävi ylikuumana. Hän droppasi uuden pallon peliin ja löi sen tarpeettoman napakasti greenille. Pallo tuli lähes lipulle asti, mutta voimakas takakierre imaisi sen sieltä pois ja lopulta taas samaan lampeen. Kun kaikki pärskeet lopulta asettuivat, koristi vanhan mestarin korttia tällä kohtaa melkein kaksinumeroinen luku eli yhdeksikkö. Tällaista ei 20 vuotta ammatikseen golfanneelle Singhille ole ennen sattunut.

Kaiken ylläkuvatun tapahtuessa kruisali Tiger Woods virheitä vältellen kohti kolmatta Masters-voittoaan ja seitsemättä Major-titteliä. Tämä kilpailu muistetaan kuitenkin tulevaisuudessa lähinnä isojen tähtien suurista kommelluksista. Ne saivat asianomaiset lähes raivoihinsa, mutta meidät kaikki muut ihastelemaan lajia, joka nöyryyttää kaikkia harrastajiaan. Ketään säästämättä.

Tuoreimmat osastosta