200201743 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työvoimakustannukseton vapautettava arvonlisäverosta

Julkaistu: 11.4.2002 16:08

Kansantaloustieteen professori Erkki Koskela kirjoittaa Taloussanomissa, että arvonlisäveron vaikutusta työllisyyteen pitää tutkia (21. maaliskuuta). Tilastokeskuksen tieteellinen johtaja Markus Jäntti puolestaan toteaa STTK:n lehdessä 2/2002, että verotuksen vaikutuksista tiedetään hyvin vähän.

Jäntin mukaan työn verotuksesta puhuttaessa puhutaan yleensä vain tuloverotuksesta. Lisäksi hän korostaa, että etenkin palvelusektorilla arvonlisävero kohdistuu hyvin paljon työhön.

Ihmettelin jo liikevaihtoveron aikana sitä, miksi työvoimakustannuksista (palkat, verot ja työn sivukulut) pitää maksaa vielä veroa. Jo silloin veron ollessa 10–12 prosenttia se haittasi työllistämistä ja ohjasi työmenetelmien kehittämistä voimakkaasti työvoiman käyttöä vähentävään suuntaan, vaikka samaan aikaan kärsittiin työttömyydestä. Työstä kertyvillä veroilla rahoitettiin työvoimahallinnon kautta toteutettavia työllistämishankkeita. Se näytti jo silloin hölmöläisten peiton jatkamiselta.

1990-luvun alussa valmisteltiin Suomen liittymistä EU:hun. Silloin tehtiin eduskunnalle esitys arvonlisäverolaista.

Selvityksessä ei huomioitu verotuksen painopisteen siirtymistä pääomasta työhön. Työllisyyden kannalta siinä rajoituttiin tarkastelemaan lähinnä vaikutuksia rakennustoimintaan.

Samaa asioiden hoidon ja tutkimisen leväperäisyyttä todistaa Anu Kantolan väitöstutkimus talouden päättäjien toiminnasta.

Todellisuudessa muutos liikevaihtoverosta arvonlisäveroon merkitsi työn kautta syntyvän arvonlisäyksen veron kasvua noin kymmenen miljardia markkaa vuodessa ja vastaavasti pääoman kautta syntyvän arvonlisäyksen veron alentumista samalla määrällä, kun kokonaiskertymä säilyi lähes samana. Tämä on ongelman ydin ja syy korkeana pysyvään työttömyyteen talouskasvusta huolimatta.

Lisäksi korkea arvonlisävero, siitä johtuva kotimaisen ostovoiman heikkous ja kysynnän puute pakottavat osan palveluyrityksistä harmaille markkinoille.

Työttömyys maksaa vuosittain saman verran kuin koko pankkikriisi 1990-luvulla eli noin 60–70 miljardia markkaa. Tällä rahalla ei saada aikaan yleensä mitään uutta, vaan sillä tasataan köyhyyttä ja henkistä kurjuutta.

Sama talouden rakenne todistetaan hiljattain ilmestyneessä VATT:n tutkimuksessa Funktionaalinen tulonjako Suomessa. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että tulonjako on muuttunut pääoman hyväksi EU-alueella ja erityisen voimakkaasti Suomessa 1990-luvulla.

Tutkimus on tilattu tulopoliittisiin tarkoituksiin ja todennäköisesti sitä käytetään tulevien palkankorotusvaatimusten tukena. Tämä on vaarallista työttömyyden hoidon kannalta. Palkankorotukset johtavat työttömyyden ja siitä johtuvien ongelmien kasvuun ja niiden taustalla olevat rakenteet jäävät korjaamatta.

Samaan aiheeseen liittyy Valtiontalouden tarkastusviraston huomautus kotimaisen matkailun tukien painottumisesta investointeihin. Yritykset hakevat investointien kautta tehokkuutta ja kasvua. Toisaalta valtiolle kertyvät rahat on jotenkin jaettava kiertoon ja parempia esityksiä yrityksiltä ei tule.

Ongelma on se, että nykyinenkin kapasiteetti on vajaakäytössä ja palvelut puutteellisia, kun työvoimaa ei pystytä palkkaamaan riittävästi. Tämä ei johda kestävään kasvuun, koska työvoiman kustannukset ovat asiakkaiden ostovoimaan ja palveluiden kysyntään nähden kohtuuttomat.

Yksi nimi tälle kaikelle on verokiila, joka muodostuu kolmesta yhtä suuresta osasta: tuloverosta, sosiaaliturvamaksuista ja arvonlisäverosta.

Johtopäätökseni on edelleen sama: työvoimakustannukset pitää vapauttaa arvonlisäverosta.

Toinen keino saman asian toteuttamiseksi on työvoiman käytön mukaan maksettava tuki. Pitemmän päälle verottamisella ja tukemisella työllistetään vain tarpeetonta byrokratiaa. Siitä pitää päästä irti.

Vaikka tämä on ristiriidassa EU:n säädösten kanssa, asiaa tulee tutkia ja vaihtoehtoja selvittää, koska muutokselle on vahvat perusteet. Ilman rakenteellista uudistusta työttömyys ja siitä aiheutuvat ongelmat jatkuvat Suomessa ja koko EU:ssa.

Energiapäällikkö

Ivalo

Tuoreimmat osastosta