200204578 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kauppa haluaa nelosoluen myyntiin

Julkaistu: 20.3.2002 18:19

Kaupan mukaan myyntipohjan laajentaminen kasvattaisiverokertymää, vaikka hallitus alentaa alkoholiverotusta ensi vuonna

Päivittäistavarakauppa haluaisi vahvat oluet ja siiderit viinien ohella ruokakauppojen hyllyille.

Taloussanomien tietojen mukaan kauppa on käynyt asiasta keskusteluja useiden tahojen kanssa, mutta Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine tyytyy sanomaan, että nämä niin sanotut miedot alkoholijuomat ovat kaupalle hyvin mielenkiintoinen tuoteryhmä.

– Jos saisimme vahvan oluen myyntiin, pystyisimme aivan toisella tavalla kilpailemaan tax-free-kaupan kanssa, Laine sanoo.

Viini yritettiin tuoda ruokakauppaan jo viime vuonna, mutta sosiaali- ja terveysministeriön alainen tuotevalvontakeskus hylkäsi kauppiaiden hakemukset. Asiaa puidaan parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Seuraavaksi keskustellaan vahvasta oluesta ja siideristä, joita kohta saa tuoda maahan verovapaasti huomattavasti nykyistä enemmän.

Esimerkiksi olutta saa nykyisin tuoda Suomeen 32 litraa toisesta EU-maasta. Ensi vuonna määrä nousee 64 litraan ja vuonna 2004 yli sataan litraan.

Näistä määristä ei jatkossa joudu maksamaan Suomessa uudelleen veroa. Jo nyt suuri osa Suomessa kulutetusta vahvasta oluesta ostetaan ulkomailta.

Kun turistiviinan kiintiöt nousevat, tulee valtiovarainministeriölle paineita laskea alkoholiveroa ja lisätä näin Suomessa myytävän alkoholin kilpailukykyä. Hallitus päätti viime kesänä kiintiöiden nostamisesta kahdessa vaiheessa normaalille EU-tasolle.

Vaikka kauppa ei halua puhua verotuksesta ja saatavuuden vapauttamisesta yhtä aikaa, ajatus kulkee näin: Olutta saa pian tuoda huomattavan paljon verotta maahan ja valtion alkoholista saama verokertymä pienenee. Jos vahvaa olutta voisi myydä kaupassa, olutostoksia tehtäisiin todennäköisesti enemmän kotimaassa, jolloin valtion veropohja laajenisi eikä veronmenetyksestä tulisi niin suuri.

Lidl hakee lupaa omaankierrätysjärjestelmään

Kauppa haluaa myös kovasti, että nykyistä pantti- ja kierrätysjärjestelmää selkeytetään.

Kotimaisen tölkkijärjestelmän kautta kiertää vuodessa noin 60 miljoonaa tölkkiä, ja näistä maksetaan haittaveroa.

Tax-free-kaupan kautta maahan tulee noin sata miljoonaa tölkkiä, joista valtaosa päätyy kaatopaikoille. Tax-free-kaupan kautta tulevat tölkit eivät kuulu suomalaiseen järjestelmään eikä niihin kohdisteta ympäristöhaittaveroa.

Saksalainen Lidl-laatikkomyymäläketju on jättänyt ympäristöministeriölle hakemuksen omasta juomapakkausjärjestelmästä. Lidl haluaa ilmeisesti käyttää kertakäyttöisiä, pantillisia lasi-, metalli- ja muovipakkauksia.

Euroopan komissio huomautti Suomea tammikuun lopussa siitä, että Suomi on laiminlyönyt juomapakkausten palautusjärjestelmien valvonnan. Komission mukaan pakkausjärjestelmien tulee olla avoimia uusille osallistujille ja syrjimättömiä myös tuontituotteille.

Suomi antaa vastauksensa komissiolle tämän kuun loppuun mennessä, mutta neuvotteleva virkamies Antti Riivari kauppa- ja teollisuusministeriöstä sanoo, ettei vastaus sisällä lopullisia ratkaisuja.

– Meillä on valtiovarainministeriössä työryhmä pohtimassa näitä asioita ja jätelakia uudistetaan muutenkin, Riivari sanoo.

Hän muistuttaa, että koko pullojen ja tölkkien palautusjärjestelmä on hyvin monimutkainen yhtälö, jossa eri tahoilla on vahvoja intressejä. Järjestelmän toimivuus ja kuluttajaystävällisyys edellyttävät, että järjestelmät ovat laajoja ja yksinkertaisia.

– Erityisesti uudelleentäytettävät pullot ovat luonteeltaan tuoteryhmä, jossa kotimaiset toimijat melko varmasti pyörittävät järjestelmää ja ulkomaisten on vaikea tulla mukaan. Tässä asiassa on monella taholla mietintämyssyt päässä.

Tuoreimmat osastosta