200206565 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Riskit ja velat kolhivat myös Telefónicaa

Julkaistu: 1.3.2002 19:14

Sonera on kääpiö espanjalaiseen umts-kumppaniinsa Telefónicaan verrattuna, mutta yhtiöiden ongelmat muistuttavat toisiaan muuallakin kuin Saksassa.

Toissa päivänä julkistettu Telefónican tulos heikkeni selvästi viime vuonna, vaikka käyttökate, liikevoitto ja myös liikevoittoprosentti kasvoivat. Osakkuusyhtiöiden tappiot ja rahoituskulut painoivat Telefónican koko vuoden tuloksen ennen veroja 29 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2000.

Tälle tulosriville jäi silti voittoeuroja reilut pari miljardia, siis lähes yhtä paljon kuin Sonera teki viime vuonna liikevaihtoa. Liikevoittoa Telefónica sai aikaan kuusi kertaa niin paljon kuin Sonera. Luvut kuvaavat ainakin sitä, että Telefónicalla on melko lailla Soneraa suuremmat muskelit Saksan umts-ongelman hoitoon.

Kun Sonera kärsi Turkin ongelmista, Telefónica otti turpiinsa erityisesi Argentiinassa peson devalvaation vuoksi. Devalvaatio teki tuloslaskelmaan 369 miljoonan euron aukon.

Telefónican rahoituskulut kasvoivat muutenkin kuin valuuttakurssitappioiden vuoksi, koska nettovelka oli keskimäärin 21 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Velan keskikorko sentään laski reilusti, mutta oli edelleen huomattavan korkea.

Soneraa ja Telefónicaa yhdistää myös se, että kummankin tuloslaskelmia ovat heilutelleet railakkaasti suuret kertaerät suuntaan ja toiseen niin, että ?oikean? tuloksen ja sen muutoksen analysointi on lievästi sanoen haastavaa.

Esimerkiksi vuonna 2000 Telefónica keräsi massiiviset 3,9 miljardin euron voitot pörssilistatun mobiilityttärensä Telefónica Móvilesin osakkeiden myynnistä. Viime vuonna myyntivoittoja kertyi vain 302 miljoonaa euroa. Toisaalta toissa vuonna Telefónica kirjasi myyntivoittojensa turvin massiiviset 1,6 miljardin euron arvonalennukset ja 1,3 miljardin euron saneerausvaraukset.

Sonera julkistaa itsekin virallisten tuloslukujen lisäksi ?vertailukelpoisen? tuloksen, josta kertaerien vaikutukset on siivottu pois. Telefónica tyytyy osoittamaan kertaerien tulosvaikutukset.

Esimerkiksi isoissa saneerausvarauksissa on se ongelma, että ulkopuolisen on jokseenkin mahdotonta kontrolloida, mitä saneerauskuluiksi kirjatut erät tarkkaan ottaen pitävät sisällään – onko niihin esimerkiksi hivutettu myös ihan tavallisia kuluja. Yrityksillähän voi olla houkutus saada krooniset ongelmat näyttämään vain kertaluonteisilta.

On Telefónicalla ja Soneralla erojakin, muitakin kuin koko.

Telefónica on paljon kansainvälisempi, koti-Espanjan osuus sen käyttökatteesta on vain noin puolet. Sen operatiivisesta tuloksesta puolet tulee Latinalaisesta Amerikasta, joka on rajusti kasvava telemarkkina, mutta sisältää siis myös isot riskit.

Soneran operatiivinen toiminta ja varsinkin tuloksen teko perustuu käytännössä vain Suomeen. Muualla sillä on tällä hetkellä tappiollisia osakkuuksia ja suuria liiketoiminta-aikomuksia.

Yksi iso ero paljastuu oheisesta kuviosta. Teleoperaattoriksi Telefónican osakkeen kurssikehitys on ihan kohtuullinen. Se muistuttaa itsekin olleensa kurssikehitykseltään Euroopan suurista operaattoreista paras viime vuonna. Vuoden 2000 huippukurssistakin on huvennut vain vähän yli puolet, kun esimerkiksi Soneran arvosta on samassa ajassa kadonnut yli 90 prosenttia.

Ilmeisesti Telefónican matkassa Sonera on itseään paremmassa seurassa.

Tuoreimmat osastosta