200204371 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Velkainen Italia toivooviennistä vetoapua

Julkaistu: 27.2.2002 16:21

Euroalueen kolmanneksi suurin talous Italia kärsii muiden alueen jäsenvaltioiden tavoin talouskasvun hidastumisesta. Maan kokonaistuotannon nimellisarvon kasvu hidastui viime vuonna viidestä neljään ja inflaatiokorjattu kasvu kolmesta kahteen prosenttiin. Maan työttömyysaste on kääntynyt nousuun ja kohosi viime joulukuussa kymmenen prosentin tuntumaan käytyään syksyllä 9,3 prosentissa. Työttömyys oli vielä vuonna 1998 kahdentoista prosentin tuntumassa.

Italia sukelsi 1990-luvun alussa nopeasti syvään lamaan: maan kokonaistuotannon nimellisarvo supistui 15 prosenttia vuoden 1992 maaliskuusta alkaneen vuoden aikana. Inflaatio- ja valuuttakurssivaikutukset pois luettuna talous supistui tuolloin 1,7 prosenttia.

Vuoden 1995 puolivälissä tuotannon nimellisarvo supistui uudestaan kymmenen prosenttia edellisvuodesta, mutta kasvoi vastaavasti seuraavana vuonna yli 20 prosenttia. Inflaatiokorjattu tuotannon arvo puolestaan kasvoi vuonna 1995 noin kaksi ja puoli prosenttia ja painui lähelle nollakasvua nimellistuotannon kasvupyrähdyksen aikana. Italian inflaatiovauhti ylsi vuonna 1996 kuuden prosentin tuntumaan.

1990-luvun puolivälin vuoristoradan jälkeen Italia ryhtyi ajamaan talouttaan Euroopan valuuttaunionin edellyttämään kuntoon. Hallitus painoi maan krooniselta näyttäneen budjettivajeen alle Emun vakauspaketin vaatiman kolmen prosentin maan bruttokansantuotteen arvosta.

Italian inflaatiovauhti laski vuonna 1997 puolentoista prosentin tuntumaan, ja inflaatio painui vuonna 1999 jopa tätä alemmaksi. Heikkenevän euron ja kohoavan öljynhinnan yhteisvaikutus kohotti inflaation vuosien 2000 ja 2001 vaihteen aikoihin kolmen prosentin tuntumaan, mutta viime vuoden jälkipuoliskolla inflaatio on taas hidastunut alle kahden ja puolen prosentin vuosivauhtiin.

Kehittyneiden talousmaiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi tuoreimmassa maaraportissaan Italian inflaatiovauhdin hidastumisen kasvattavan Italian kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja antavan vauhtia maan taloudelle syksyn mittaan. Järjestö arvioi talouden kasvun jäävän tänä vuonna 1,2 prosenttiin, mutta kohoavan ensi vuonna jo kolmen prosentin tuntumaan.

Talouden toipuminen riippuu kuitenkin ulkomaailman Italian vientiteollisuudelle antamasta vetoavusta. Valtionvelka rajoittaa Italian hallituksen mahdollisuuksia tukea talouskasvua investoinneilla tai veronalennuksilla.

Italian valtion velka suhteessa maan kokonaistuotantoon on yhä yli 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin Emun vakauspaketin sallima 60 prosentin enimmäismäärä, ja velan alentaminen pakottaa hallituksen pitämään budjettinsa reilusti ylijäämäisinä.

Valtio julkisti viime heinäkuussa tavoitteekseen ajaa budjettinsa tasapainoon vuoteen 2003 mennessä. Tasapainoon valtio pyrkii pitämällä velanhoitomenoista puhdistetun budjettinsa ylijäämäisenä noin viittä prosenttia Italian kokonaistuotannosta vastaavalla summalla. OECD kuitenkin epäilee budjettisuunnitelmien pitävyyttä maan kasvun uhatessa jäädä budjettilinjauksissa ennustettua heikommaksi.

OECD:n mukaan Italian talouden rakenteissa on talouskasvua jarruttavia tekijöitä. Maan työmarkkinoiden tehokkuudessa on paljon toivomisen varaa, ja korkean työttömyysasteen aiheuttamia valtion menoja voitaisiin vähentää rakenteita tehostamalla.

Työttömyyttä kasvattaa myös koulujärjestelmän tehottomuus, joka heikentää varsinkin lukiotason oppimistuloksia. Italian koulutusjärjestelmää ei ole saatu tehokkaammaksi, vaikka peruskoulutukseen käytetään kansainvälisesti vertaillen kohtalaisen paljon rahaa. Heikot oppimistulokset vähentävät koulunsa päättävien mahdollisuuksia löytää töitä. Myös korkeakoulujärjestelmää olisi varaa tehostaa muuttamalla opintotukea kannustavampaan suuntaan, OECD arvioi.

Valtion elvytysvaraa rajoittaa osaltaan myös terveydenhoitomenojen jyrkkä nousu, jonka vuoksi lääkekorvauksia on jo alennettu.

Italia on Ranskan tavoin selvinnyt Saksaa paremmin nykyisestä hitaamman talouskasvun jaksosta. Saksan talouden kasvu painui viime syksynä alle prosentin vuosivauhtiin, mutta Italia on pysynyt Ranskan kanssa tasoissa kahden prosentin kasvun tuntumassa.

Vuonna 2000 Italian kasvuvauhti jäi jonkin verran Ranskaa hitaammaksi. Italian osuus euroalueen kokonaistuotannosta nousi vuonna 2000 jo 17,8 prosenttiin, kun se vuonna 1996 oli 17,3 prosenttia. Saksan osuus on painunut 33,4 prosentista 31 prosenttiin ja Ranskan 21,8 prosentista 21,4 prosenttiin.

Tuoreimmat osastosta