200201261 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksityinen hoitoyrittäjä toivootasapuolisia pelisääntöjä

Julkaistu: 20.2.2002 13:53

Hoiva-alasta uutta valoa myös maaseudulle

Yksityiset sosiaalipalvelut ovat yksi tulevaisuuden vahvoista kasvualoista. Liittojohtaja Tuomas Mänttäri Sosiaalialan Työnantajaliitosta arvelee alan yritysten määrän kasvavan lähivuosina selvästi. Hän perustelee alan valoisaa tulevaisuutta sillä, että yrittäjyyden avulla voi syntyä entistä tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja.

– Kuntien on helpompi ostaa palvelut yksityisiltä kuin laajentaa omaa organisaatiotaan. Suurin ongelma on, että kunnan on itse tiedettävä oman palvelunsa hinta verrattuna yksityisen tarjoamaan palveluun, Mänttäri perustelee.

Sosiaalialan järjestöt ja yritykset työllistävät tällä hetkellä yli 22 000 ihmistä muun muassa vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa, vanhainkodeissa, päiväkodeissa, kotipalvelussa ja päihdehuollossa. Lähivuosina määrä kasvaa tuntuvasti muun muassa väestön ikääntymisen takia. Yksityisiä yrittäjiä alalla on noin neljännes koko sosiaalisektorista työntekijämäärällä mitattuna.

Työnantajaliitto on vakuuttunut, että yksityissektorin tuottamat palvelut ovat laatunsa ja hintansa puolesta kilpailukykyisiä verrattuna julkissektorin palveluihin.

– On aiheeton pelko, että kunta hyppäisi suureen tuntemattomaan käyttäessään yksityisiä palveluja. Sosiaalipalvelut ovat luvanvaraisia, ja ympärivuorokautista palvelua valvoo lääninhallitus. Meidän on saatava sopivia malleja esimerkiksi kotipalveluihin ja muihin hoitomuotoihin, Mänttäri pohtii.

Yksityisyrittäjä puolestaan toivoo, että kaikilla palveluja järjestävillä tahoilla olisi samat pelisäännöt muun muassa tukipolitiikassa.

– Yksityisten perustamia yrityksiä ei arvosteta tarpeeksi, sillä yksityinen osakeyhtiö ei saa tukea esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä, toisin kuin yhdistykset ja säätiöt. Rahat on lainattava pankista tai irrotettava liiketoiminnasta. Kun perustimme ensimmäisen palvelupisteemme, otimme 2-3 miljoonaa markkaa lainaa, kertoo yrittäjä Ari Pulkkinen.

Pulkkinen perusti vuonna 1989 liikekumppaninsa Hannu Pitkäsen kanssa Tervakoskelle palvelutalon, joka on yksi Etelä-Suomen ensimmäisistä alan yksityisistä yrityksistä. Huunan Palvelukodit on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa 16 asukkaan ja kahden työntekijän palvelukodista 300 asiakkaan yritysverkostoksi.

Pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Hämeessä sijaitsevissa palvelukodeissa työskentelee yhteensä 90–100 henkeä.

– Tulevaisuudessa ala ei ainakaan rauhoitu. Esimerkiksi jokaisella toimipisteellämme on jonkinlainen laajennushanke vireillä. Olen kuullut, että 80-luvulla Suomessa oli parikymmentä tuhatta laitoshoidon palvelupaikkaa, mutta nyt vapaita paikkoja on vain noin 6 500. Tarvetta uusille yrityksille siis on, Pulkkinen perustelee.

Huunan Palvelukodit tekee yhteensä noin 6,6 miljoonan euron (noin 40 miljoonan markan) liikevaihtoa. Pulkkinen arvelee, että liikevaihto kasvaa ainakin 20 prosenttia vuodessa.

Yritys palkittiin viime vuonna Janakkalan vuoden yritykseksi.

Maatilayrittäjyydenuusi muoto

Maaseutukeskusten Liiton kehityspäällikkö Hannu Heikkilä uskoo, että hoito- ja hoivapalveluyrityksistä voi kehittyä kasvava maatilayrittäjyyden muoto, etenkin jos tilan emännällä on alan koulutusta ja maatilalla on sopivia tiloja. Tällä hetkellä alan yritysten määrä maatiloilla on 263.

Heikkilä arvioi alan kasvupotentiaaliksi 10-15 prosenttia vuodessa.

– Julkiselta taholta alalla on selvää työntöä, ja kunnat etsivät sopivia yrittäjiä. Pullonkaulana on osaaminen, alalla edellytetään terveydenhoidon koulutusta, Heikkilä selvittää.

Tuoreimmat osastosta