200207690 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kireä kuntatalous vaikeuttaaasuntojen hankintaa asunnottomille

Julkaistu: 13.2.2002 17:21

Hallitus esittää lisää tukirahojaja tukimuotoja asunnottomuuden vähentämiseksi

Kunnat, yleishyödylliset rakennuttajat ja yhteisöt eivät varauksettomasti innostu valtion erityistuista asunnottomuuden vähentämiseksi. Kunnissa budjetit ovat kireitä, mikä vähentää avustuksista huolimatta halukkuutta lisätä vuokra-asuntotuotantoa tai niiden hankintaa.

Suuret yleishyödylliset rakennuttajat, kuten VVO, ovat puolestaan viime vuosina suhtautuneet melko innottomasti asunnottomien asuttamiseen.

Parhaillaan eduskunnassa on lakiesitys, jolla laajennetaan asunnottomuuden poistamiseen tarkoitettuja asuntorahaston omapääoma-avustuksia koskemaan uustuotannon lisäksi myös vanhojen vuokratalojen ja -asuntojen hankintaa.

Avustusten kokonaismäärää on myös tarkoitus nostaa viimevuotisesta noin 3,4 miljoonasta eurosta eli 20 miljoonasta markasta noin 8,4 miljoonaan euroon eli 50 miljoonaan markkaan. Samalla myös käyttörajoitusaikaa nostetaan nykyisestä 15 vuodesta 30 vuoteen.

Nykyään omapääoma-avustusta saa 25 000 markkaa yhtä asunnottomalle osoitettua asuntoa kohden. Ympäristöministeriön tarkoituksena on nostaa myös tätä rajaa, jos lakimuutos menee eduskunnassa läpi. Helsingissä avustus voisi olla 60 000 markkaa ja muualla maassa 50 000 markkaa.

Omapääoma-avustuksen lisäksi asunnottomuuden torjuntaan voi lisäksi nykyisin käyttää esimerkiksi aravalain mukaista vuokratalojen ja -asuntojen hankintalainaa.

Avustukset eivät olekäyneet kaupan

Valtion asuntorahaston mukaan omapääoma-avustuksen hakijoista noin 95 prosenttia on yleensä ollut kuntia. Asunnottomuus on yleisintä pääkaupunkiseudulla, joten hakemuksiakin on tullut sieltä eniten.

Asuntorahaston mukaan nykyiset tukimuodot eivät ole täysimääräisesti houkuttaneet. Viime vuonna avustusta jäi käyttämättä noin miljoona euroa eli kuusi miljoonaa markkaa. Vuokra-asuntojen hankintaan tarkoitettuja hankintalainojakaan ei olla haettu kuin murto-osa käytettävissä olevasta valtuudesta.

Asuntoneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriöstä myöntää asian ja kertoo, että tukimuotojen viilaamisella pyritään piristämään asuntojen hankkimista asunnottomille.

– Yksi syy vaisuun käyttöön on ollut se, että tuki on ollut liian pientä. Toivomme myös, että kuntien lisäksi muutkin toimijat aktivoituisivat asiassa. Näitä voisivat olla esimerkiksi yleishyödylliset rakennuttajat ja muut yleishyödylliset yhteisöt.

Uusi esitysmietityttää

Asuntotoimenjohtaja Risto Koivunoksa Vantaalta uskoo, että avustuksen lisääminen ja laajentaminen myös hankintaan olisi ainakin jonkinlainen piristysruiske.

– Vantaalla ollaan tehty vuokra-asuntojen hankintaa, mutta kunnallistalouden kannalta asunnot ovat aika kalliita. Tämä on hyvä toimenpide, mutta ei yksin ratkaise asunnottomuuden ongelmaa. Vantaalla on nykyään noin 530 asunnotonta. Olemme tähän mennessä hakeneen omapääoma-avustuksia 15–20 asuntoon vuosittain, Koivunoksa kertoo.

Vuokrataloja rakentavan ja omistavan VVO:n varatoimitusjohtaja Risto Hermunen kertoo, että VVO:lla on sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia vuokra-asuntojensa ohjaamisesta asunnottomille. Parina viime vuotena omapääoma-avustuksia ei ole kuitenkaan juuri haettu.

– Pelkästään eritysavustuksilla ei asunnottomuutta voi ratkaista, Hermunen huomauttaa.

Hermunen ei vielä osaa sanoa, josko tuen lisääminen ja laajentaminen lisäisi VVO:n aktiivisuutta vuokra-asuntojen tarjoamiseen asunnottomille.

– Lopullinen kannanottomme riippuu siitä, millainen lakimuutoksesta lopulta eduskunnassa tulee, hän toteaa.

Tuoreimmat osastosta