Suomi mustaa turhaanmainettaan verovertailuissa

Julkaistu:

Suomen julkiset menot ovat jo EU:n keskitasoa, mutta kokonaisveroaste vieläkin skandinaavista tasoa

Suomen kireä verotus näyttää eurooppalaisissa vertailuissa todellista ankarammalta. Suomi synkentää tarpeettomasti mainettaan himoverotuksen maana, sillä esimerkiksi monien tulonsiirtojen verollisuus nostaa tilastoissa Suomen bruttoveroastetta verrattuna muihin EU-maihin. Toisenlaisilla teknisillä ratkaisuilla Suomi pystyisi parantamaan asemiaan kansainvälisissä verovertailuissa.

Suomen julkisen sektorin poikkeavuudet ja tilastoharhat selittävät osittain myös, miksi Suomen veroaste on vertailuissa EU-maiden korkeimpia, mutta julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta vain yhteisömaiden keskitasoa.

Tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista korostaa Suomen julkisen talouden suuren ylijäämän selittävän aimo osan kokonaisveroasteen ja julkisten menojen bkt-osuuden välisestä häkellyttävästä erosta.

– OECD:n mukaan Suomen julkisen sektorin tulot vuonna 2000 olivat 49 prosenttia bkt:sta. EU-maiden keskiarvo oli 45 prosenttia. Julkisten menojen osuus bkt:sta oli Suomessa 45 prosenttia ja EU:ssa keskimäärin 44,5 prosenttia, Kiander luettelee.

– Nousukausi olisi mahdollistanut (toteutettua) suuremmat veronalennukset, Kiander toteaa.

Suomen julkisen sektorin tuloja vuonna 2000 kasvattivat paitsi pitkittyneen nousukauden lisäämät verotulot myös valtionyhtiöiden osakkeiden myynnistä kertyneet tuntuvat tulot. Yksityistämistuloista pääosa käytettiin valtionvelan supistamiseen. Kianderin mielestä Suomen yksityistämistulot eivät olleet kuitenkaan poikkeuksellisia, sillä monissa muissa maissa valtiovalta keräsi poikkeuksellisia tuloja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvista järjestetyillä huutokaupoilla.

Suomen veroastekin on

pian EU:n keskitasoa

Nyt Suomen julkisen sektorin ylijäämä supistuu tuntuvasti. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen kokonaisveroasteen putoavan viimeistään lähivuosina 43–44 prosenttiin bkt:sta eli EU-maiden keskiarvon tuntumaan. Kiander pitää VM:n arviota maltillisena, koska se perustuu varovaiseen talouskasvuennusteeseen.

Toisin sanoen ilman uusia suuria vero- ja menopäätöksiä sekä Suomen veroaste että julkiset menot suhteessa bkt:hen ovat viimeistään tämän vuosikymmenen puolivälissä EU-maiden keskivertotasoa.

Suomen monia muita EU-maita alhaisemmat terveydenhuoltomenot kertovat myös mittavista tehostamistoimista. Jos lisäksi työttömyys puolittuisi, Suomi voisi Kianderin mukaan painaa veroasteensa peräti EU:n keskiarvon alapuolelle.

Bruttoveroaste

unohtaa tulonsiirrot

Åbo Akademin dosentin Markus Jäntin mukaan ei ole järkevää tuijottaa pelkästään bruttoveroastetta. Siinä ei oteta huomioon kotitalouksien saamia tulonsiirtoja. Jäntin mielestä verovertailua tulisi laajentaa nettoverojen tarkasteluun. Nettoveroaste saadaan, kun veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista vähennetään tulonsiirrot.

Suomalainen osittain rahastoiva työeläkejärjestelmä vaikeuttaa myös vertailuja muihin EU-maihin.

Nettoveroastevertailukaan ei ole ongelmaton. Lamavuosina paisuneet tulonsiirrot pudottivat tuntuvasti Suomen nettoveroastetta, joka myöhemmin alkoi nousta. EU-maiden nettoverovertailua vääristää se, että tulonsiirtojen suuruuden lisäksi nettoveroasteeseen vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne eli se, tuotetaanko palvelut julkisella vai yksityisellä puolella.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    3. 3

      Sähkön kulutus nousi tänä aamuna talven ennätykseen

    4. 4

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    5. 5

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    6. 6

      Finanssivalvonta selvittää Nordean osuutta Danske Bankin rahanpesuvyyhtiin

    7. 7

      DI: Skandaali Ruotsin pörssissä – kauppiaiden epäillään manipuloineen kursseja

    8. 8

      Gatwickin lennokkikaaos tuli kalliiksi EasyJetille: 10 miljoonaa punnan kulut peruutuksista

    9. 9

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    10. 10

      Oma Säästöpankki: Tulos paranee selvästi edellisvuodesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    3. 3

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    4. 4

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    5. 5

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    6. 6

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    7. 7

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    8. 8

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    9. 9

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    10. 10

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    11. Näytä lisää