200202616 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomen talous näivettyy ilman maahanmuuttajia

Julkaistu: 28.1.2002 19:16

Väestöntutkijan mielestä huippuosaajia pitää houkutella muullakin kuin palkoilla ja verotuksella

Suomen väestö ikääntyy kilpailijamaihin verrattuna erittäin nopeasti. Keskeinen keino menestyä kansainvälisessä kilpailussa on osaavan työvoiman saaminen ulkomailta. Tätä mieltä on Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling, joka kaipaa keskustelua maahanmuuttoa edistävistä toimista.

– Suuret ikäluokat siirtyvät vuoteen 2005 mennessä varsinaiseen eläkeputkeen. Työvoimareserviä löytyy 2005–2010 vielä työttömistä ja maassa jo olevista siirtolaisista, mutta siitä eteenpäin emme pärjää ilman maahanmuuttajia.

Yhdeksi vaihtoehdoksi Söderling nimeää niin sanotun valikoivan maahanmuuttopolitiikan. Etusijalla olisivat osaajat, joista suomalaisissa yrityksissä ja julkisella sektorilla on tulevaisuudessa pulaa.

– Saksa, Kanada, Yhdysvallat ja monet muut ovat aina kilpailleet osaajista. Miksei Suomi tekisi samoin? Yhden huippuammattilaisen kouluttaminen maksaa satoja tuhansia markkoja eli matkalaukussaan hänellä olisi tuliaisinaan melkoinen pääoma.

Tulevien vuosien työvoiman tarvetta ja maahanmuuton osuutta vajeen paikkaamisessa on Söderlingin mukaan vaikea määrällisesti arvioida. Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta ennusti 1990-luvun alussa, että Suomen pitäisi ottaa vuosittain 25 000 siirtolaista, jos maan väestömäärä halutaan pitää nykyisenä.

Syntyvyyden nostaminen on Söderlingin mielestä epätodennäköinen vaihtoehto työvoimapulan ratkaisuun, sillä suurperheiden aika näyttäisi olevan Euroopassa ohi. Keskimääräisen eläkeiän nostaminen vuodella tai kahdella lisäisi työssä käyvien määrää korkeintaan muutamia kymmeniä tuhansia.

Suomi tarvitseepysyviä maahanmuuttajia

Tilapäisen työvoiman värväyksen sijasta Suomeen tulisi Söderlingin mielestä houkutella pysyviä maahanmuuttajia. Esimerkiksi Saksan toissavuotinen yritys värvätä it-alan ammattilaisia kaatui työlupien määräaikaisuuteen.

– Suunnitellun 20 000 asiantuntijan sijasta maahan saatiin vain 10 000 ammattilaista. Määräaikainen työlupa, puolisoita koskeva kahden vuoden työkielto ja muut rajoitukset eivät houkutelleet riittävästi.

Söderlingin mielestä maahanmuuton edistäminen ei vaadi Suomessa suuria väestöpoliittisia ohjelmia. Ainakin aluksi pärjättäisiin nykykäytäntöjä tehostamalla.

– Esimerkiksi työlupakäytäntö on yleisesti ottaen hieman hakusessa. Myös jatkolupien saamisessa saattaa olla omat hankaluutensa.

Söderling uskoo, että huippuosaajille palkkojen ja verotuksen taso on vain osa kokonaisuutta, jonka perusteella he valitsevat asemamaansa. Hänen mielestään sosiaaliturvan korkea taso sekä puhdas ja turvallinen elinympäristö ovat asioita, joita Suomen kannattaa hyödyntää kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Haastava työon suurin houkutin

– Useimmille globaaleille osaajille haastava ja kehittävä työ on kuitenkin tärkeintä. Tässä suhteessa Nokian kaltainen alansa huippuyritys voi tarjota haasteita, mutta esimerkiksi suomalaiset yliopistot eivät ole tätä vielä tajunneet muutamaa laitosta lukuunottamatta.

Väestöntutkija Ismo Söderling muistuttaa, että Suomi on sidottu EU:n sisäistä muuttoliikettä sääteleviin päätöksiin. Euroopan unionin laajenemisen tuomiin siirtolaisvirtoihin hän ei usko.

– Elintasoerojen tasoittuminen uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä sekä kulttuuri- ja kielikysymykset hillitsevät ihmisten muuttointoa. Virolaisten käyttäytyminen on kuitenkin mielenkiintoinen kysymys. Suomen vetovoimaisin alue sijaitsee Tallinnaa vastapäätä. Todennäköisesti Tallinnan ja Helsingin talousalueet yhtenevät siten, että entistä enemmän käydään töissä puolin ja toisin.

Tuoreimmat osastosta