200204542 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tietotekniikan glasnost etenee

Julkaistu: 22.1.2002 14:10

Avoimuuden nimiinon vannottu pitkään,mutta tulokset ovattutkijan mukaan olleet toistaiseksi laihoja

Avoimuuden periaatteella on tietotekniikassa pitkät perinteet. 1960-luvulla kehitetyn Arpanetin pohjalta syntynyt internet on tästä hyvä esimerkki.

Tutkija Petteri Järvinen uskoo, että internetin kehitykselle oli ratkaisevaa, että se sai pitkään kehittyä vailla kaupallisia tavoitteita. Yliopistojen ja ilmaisen Unix-käyttöjärjestelmän myötä levinneet tietoverkot otettiin kaupalliseen käyttöön vasta 1990-luvun alussa.

– Ennen kaupallista aikaa internetissä oli tärkeintä, että viestintä oli mahdollisimman helppoa ja yhteensopivuus kaikkien kanssa taattua, Järvinen sanoo.

Kun mukaan tulivat kaupalliset yritykset ja niiden tarpeet, alkoi halu omien järjestelmien eriyttämiseen.

– Esimerkiksi Microsoft ja Netscape intoutuivat keksimään omia laajennuksia avoimiin html-koodeihin ja kehittivät selaimiinsa aivan yksilöllisiä ratkaisuja. Siksi webbisivuista joudutaan joskus tekemään omat versionsa molemmille selaimille, Järvinen muistuttaa.

Ensimmäisen pc:n toi markkinoille IBM 1980-luvulla. Sen pohjana olivat IBM:n omat käyttöjärjestelmät, prosessorit ja arkkitehtuuri. IBM ei kuitenkaan pyrkinyt suojaamaan pc:tä patenteilla vaan julkaisi lähdekoodinsa niin, että muutkin laitevalmistajat pystyivät tuottamaan siihen yhteensopivia ratkaisuja.

Syyt pc:n avoimuuteen olivat kuitenkin muualla kuin vilpittömässä halussa edistää avoimuutta.

– Hankkeella oli kiire, eikä IBM ehtinyt kehittää sitä normaalin tuotantosyklin mukaisesti. Lisäksi pc nähtiin pelkäksi kokeiluksi, jolla ei ollut kuin kuriositeettiarvo. Olisi hauska tietää, mitä IBM olisi tehnyt toisin, jos olisi arvannut tulevan suosion.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot taas ovat periaatteessa kaikkien ohjelmoijien yhteisomistuksessa. Kuka tahansa saa julkaista ohjelmista omia muunneltuja versioita, kunhan pitää niidenkin lähdekoodit avoimina.

Ohjelmat saavat usein alkunsa harrastusmielessä ja ilman suuria suunnitelmia käyttäjämääristä. Linux esimerkiksi syntyi, kun Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyopin opiskelija Linus Torvalds halusi omaan pc-koneeseensa Unix-käyttöjärjestelmän 1990-luvun alussa.

Linuxia kehittävät nyt yksittäiset ohjelmoijat ja yritykset ympäri maailmaa. Torvalds koordinoi projektia ja muun muassa hyväksyy muutokset käyttöjärjestelmän ytimeen. Hän ei ansaitse työstä senttiäkään.

Avoimilla ohjelmistoilla voi tehdä bisnestä kahdella tavalla. Niillä voi tukea muiden tuotteiden myyntiä tai kerätä voitot oheispalveluilla.

Sun esimerkiksi häärää ahkerasti julkisen lähdekoodin ohjelmistojen kehitystyössä ennen kaikkea omien palvelintensa myynnin edistämiseksi. Avoimeen lähdekoodiin perustuvaa tietokantaohjelma MySQL:ää myyvä samanniminen ruotsalais-suomalainen yritys taas tienaa voittonsa maksullisilla tukipalveluilla sekä myymällä tuotteesta laajennettua, ei-avointa versiota.

Tietotekniikan leivämisen alkuaikoina ohjelmistot annettiin ilmaiseksi, koska ei uskottu, että niillä voisi rahastaa.

Matkapuhelinalalla on alkanut omanlaisensa avoimuusprojekti, kun merkittävimmät matkapuhelinalan yritykset ovat sitoutuneet kehittämään mobiileja ohjelmistojaan avoimin standardein. Tutkija kuitenkin epäilee, että "lupaukset ovat lupauksia".

– Avoimuuden nimiin on vannottu tietokonealalla jo pitkään, mutta tulokset ovat laihoja. Viime vuosikymmenellä kaikkea tietotekniikkaa myytiin mainostamalla ratkaisua avoimeksi. Avoimuuden tulkinta oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Usein se kaikesta huolimatta sitoi ostajan valmistajan omiin ratkaisuihin, koska "avoimuus" kattoi vain osan tuotteesta.

– Katsotaan nyt, miten käy matkapuhelimissa, Järvinen toteaa.

Hän huomauttaa myös, että standardit ovat yksittäisen yrityksen kannalta hankalia, koska ne laskevat tuotteista saatavaa yksikkökohtaista katetta.

– Yleensä vain markkinajohtaja pääsee hyötymään siitä, että standardi tuo lisää käyttäjiä ja kasvattaa volyymiä, mikä taas saattaa nostaa myyntituloja, vaikka voitto per myyty tuote vähenisi, Järvinen laskee.

– Massamarkkinoilla on vaikea tehdä voittoa perustuotteilla, koska ne ovat pakosta liian halpoja. Jos yritys onnistuu lisäämään tuotteisiinsa omia erikoisuuksia, se voi pitää hallussaan myös tuottoisampia lisälaite- ja palvelumarkkinoita.

Tietokonemaailmasta löytyy esimerkkejä, miten erikoistuminen voi olla toimiva strategia.

– Apple on valinnut erikoistumisen, jossa tuote on kallis ja kate hyvä, mutta markkinaosuus pieni. Pc-valmistajilla on yhteinen, markkinoiden sanelema standardi, paljon käyttäjiä ja pienet katteet. Kumman osa on siis parempi? tutkija kysyy.

Järvinen uskoo, että avoin tiedonvälitys ja globaalit markkinat takaavat sen, että avoin suuntaus jatkuu. Ja että loppukädessä kuluttajat voittavat.

– Kuluttajien määräysvalta kasvaa markkinoiden avautumisen ja yhdentymisen myötä. Asiakkailla on aidosti valtaa sanella, mitä isojen yritysten pitää tehdä. Yritysten toivo on siinä, että ne onnistuvat ohjaamaan ihmisten ajattelua ja tarpeita haluamaansa suuntaan.

Tuoreimmat osastosta