200202470 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Voittaako kuluttaja, kauppa vaiosakkeenomistaja?

Julkaistu: 7.1.2002 19:47

EU-maiden keskinäiset hintavertailut osoittavat kiistatta, että Suomi on yksi kalleimmista euromaista. Tavara kuin tavara maksaa 8–25 prosenttia enemmän kuin halvimmissa euromaissa. Hintaeroa lisää vielä se, että suomalainen ostovoima on eurooppalaisittain matala. Me hankimme pienellä palkalla kalliita tavaroita markkinoilta, joilla on vähän kilpailua.

Kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alussa, kiinnitettiin elintarvikkeiden hintojen laskuun suurta huomiota. Muutaman vuoden ajan ruokakori olikin kymmenen prosenttia halvempi kuin ennen jäsenyyttä. Nyt suomalainen kuluttaja maksaa jo kovempaa hintaa, koska puheenaihe on hautautunut elintarvikkeiden puhtauskeskustelun alle.

Eurohintojen vertailu kiihtyy ja vaatimukset hintojen laskusta lisääntyvät yksinkertaisesta syystä. Kuluvan vuoden aikana parisataatuhatta suomalaista matkustaa etelän aurinkoon, jossa he ostavat euroillaan tuttuja tuotteita selvästi halvemmalla kuin kotimaassa.

Hintojen alennuspaineita lisää saksalaisen kauppaketjun Lidlin myymälöiden avautuminen. Lidl on halpaketju, joka myy nimekkäitä merkkituotteita sikahalvalla.

Edessä on kotimaisten kauppaketjujen katteiden laskeminen. Nyt on myytävä halvemmalla, karsittava organisaatiota ja laskettava palvelutasoa lähemmäs laatikkomyymälöitä. Tämä entisestään edesauttaa halpaketjun maihinnousua.

Keskon, S-ryhmän, Tradeka-Elannon ja Wihurin kauppaketjujen pitääkin pystyä ostamaan tuotteensa entistä halvemmalla. Se merkitsee, että kauppojen tuloksen tekeminen keskittyy yhä selkeämmin ostoihin eikä myyntiin.

Tavarasarjojen on oltava suurempia, mikä karsii valikoimaa. Tällöin tuottava teollisuus tekee harvempia tuotteita aikaisempaa pienemmällä hinnalla. Kuljetusyrittäjien tulot pienenevät, ja kaupan hallinnossa työskentelevien henkilöiden määrä vähenee.

Sen sijaan markkinoinnin ja mainonnan panoksia joudutaan lisäämään kovenevan kilpailun vuoksi. Suurin haaste kohdistuu Keskoon, jolla on edelleen raskain ja kallein organisaatio. Vaikka Kesko ostaa suurimpia tavaraeriä, se myös kuluttaa eniten ostoedustaan oman organisaationsa pyörittämiseen. Keskolla on pitkä ja moniportainen kateketju, jonka levein porras kuuluu yrittäjäkauppiaalle. Tällöin osakkeenomistajien kesken on vähemmän jaettavaa. Alkanut kauppavuosi on poikkeuksellisen ristiriitainen.

Ennusteeni on, että Kesko kertoo hyvin pian myyntinsä selvästä kasvusta. Tämä johtuu uusien kauppapaikkojen avaamisesta. Yhtiön tulos ei kuitenkaan kasva samassa tahdissa, koska uudet kaupat ovat tappiollisia neljä tai viisi vuotta perustamisen jälkeen.

Tradeka-Elanto käynnistää avoimet yhteistyöneuvottelut jonkun toisen kaupparyhmän kanssa.

Eräs piirustuspöydällä oleva vaihtoehto on Wihurin Sesto- ja Ruokavarasto-ketjujen yhdistäminen Tradeka-Elannon markettien ja pienmyymälöiden kanssa.

S-ryhmällä on edessään sisäisen uudelleenjärjestäytymisen kausi, kun uusi pääjohtaja Kari Neilimo ottaa komennon talossa.

Kaiken kaikkiaan on kiintoisaa nähdä, mitä tapahtuu kulutuksen elpyessä, kilpailun kiristyessä ja hintojen laskiessa. Voittaako kuluttaja, kauppa vai osakkeenomistaja?

Nimimerkki on markkinatietolähde.

Tuoreimmat osastosta