200103234 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Virta vie Pohjoismaissa oikealle – talouspolitiikka ennallaan

Julkaistu: 14.12.2001 20:25

Politiikan virta vie Pohjoismaissa oikealle. Norjalaiset äänestivät sosiaalidemokraatit oppositioon lokakuussa, tanskalaiset marraskuussa.

Talouden kysymykset, puhumattakaan selkeistä näkemyseroista, eivät kuitenkaan nousseet pintaan sen kummemmin Norjassa kuin Tanskassakaan. Kysymys kuuluukin, muuttuuko talouspolitiikka lainkaan hallitusvastuun siirtyessä vasemmistolta oikeistolle.

Vielä tätäkin kiinnostavampaa on se, jatkuuko demareiden tappiotie muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on vaalit ensi vuonna, Suomessa vuonna 2003.

Poliittiset muutokset sekä Tanskassa että Norjassa olivat rajuja. Tanskassa sosiaalidemokraatit menettivät suurimman puolueen aseman ensimmäistä kertaa sitten 1920-luvun. Hallituksessakin puolue ehti olla yhdeksän viime vuotta.

Norjassa taas sosiaalidemokraattien vaalitulos jäi heikoimmaksi toisen maailmansodan jälkeen. Aivan yhtä demarivaltaa Norjan viime vuosikymmen ei ollut. Nykyinen pääministeri, kristillisdemokraattien Kjell Magne Bondevik ehti olla 1990-luvun lopulla välillä vallassa kolme vuotta.

Kummassakaan maassa kyse ei ollut valitun talouspoliittisen linjan hylkäämisestä. Molempien maiden talous on vakaalla pohjalla. Pienistä murheista huolimatta kansalaisten arkea on leimannut lähinnä yltäkylläisyys.

Pohjoismainen sosiaalidemokratia on sitoutunut pienistä maakohtaisista eroista huolimatta 1990-luvulla pitkälti tiukkaan taloudenpitoon. Talouspolitiikka on monilta osin niin oikeistolaista ja markkinahenkistä, että oikeistolle ei ole jäänyt todellisia vaihtoehtoja.

Joissain kysymyksissä roolit ovat jopa osin vaihtuneet. Keskustaoikeisto on oppositiopolitiikassaan pyrkinyt pikemminkin lisäämään julkisia menoja, ei tehtailemaan säästövaatimuksia.

Vaikka kyse on toisiaan muistuttavista pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, niillä on omat erikoispiirteensä. Norjaa heiluttaa öljy. Maa on öljytulojen turvin pysyttäytynyt kokonaan EU:n ulkopuolella.

Öljyraha tosin oli Norjassa yksi vaaliteemoista. Sosiaalidemokraattihallitusta syytettiin vaalikampanjan aikana siitä, että se on jemmannut öljyrahat liian tiukasti rahastoihin. Valtaan siirtyneet porvaripuolueet taas haluavat jakaa osan öljytuloista koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Varsin sosiaalidemokraattista ajattelua.

Kyse on kuitenkin enemmän hienosäädöstä kuin massiivisesta elvytyksestä. Norjan uuden hallituksen oikeistosympatiat tunnistaa taas siitä, että suhteellisen hidasta talouskasvua haluttaisiin vauhdittaa menolisäysten ohella verohelpotuksin.

Tanskan uutta pääministeriä, oikeistopuolue Venstren johtajaa Fogh Rasmussenia on luonnehdittu talousajattelultaan uusliberaaliksi. Talouspolitiikassa ei vaalitaistelun aikana silti löytynyt merkittäviä eroja sosiaalidemokraatteihin verrattuna. Valittu talouslinja on suurilta linjoiltaan kaikkien mieleen.

Tanskan vaalit olivat lähes puhtaasti ulkomaalaisvaalit. Ulkomaalaispolitiikan kytkentä talouteen oli vain välillinen. Uuden pääministerin mukaan valtio tuhlaa liikaa rahaa sosiaalitukiin – erityisesti ulkomaalaisten elättämiseen. Se on sinänsä oikeistolaista politiikkaa.

Varsinainen fokus vaalitaistelun aikana oli kuitenkin populistisessa ulkomaalaiskammolla ratsastamisessa, ei julkisten menojen säästämisessä. Uusi porvarihallitus on luvannut pysäyttää verojen kasvun. Rajua hyvinvointivaltion purkamista ja totaalista talouspoliittisista suunnanmuutosta ei Tanskassa silti ole odotettavissa.

Nopeaa Tanskan Emu-jäsenyyttä on turha odottaa porvareiden valtakaudellakaan. Kansan enemmistön mielipide määrää. Niin kauan kuin se on rahaliiton jäsenyyttä vastaan, ei hallitus lähde kerjäämään verta nenästään.

Miksi lähtisikään? Moneen rahaliiton maahan verrattuna Tanskalla on esittää hyviä lukuja muun muassa valtiontalouden tilasta.

Norjan ja Tanskan vallanvaihdoksilla ei näyttäisi olevan talouspoliittisia vaikutuksia. Hyvinvointivaltio ei ole uhattuna. Suomessa ja Ruotsissa näihin maihin vilkuilevatkin huolestuneimmin sosiaalidemokraattiset veljespuolueet. Lähtevätkö demarit Ruotsissa ja Suomessakin dominon lailla opposition penkille?

Erityisesti Ruotsissa porvareiden valtaan paluu voisi tuoda näkyviä muutoksia myös talouspolitiikkaan. Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat suhtautuneet jakopolitiikkaan Pohjoismaista selvästi myönteisimmin.

Ruotsin elinkeinoelämä on kyseenalaistanut tästä seuraavan kansankodin ankaran verotuksen kovin sanoin.

Nähtäväksi jää, saavatko vaatimukset poliittista vastakaikua porvareiden puolelta. Jos näin käy, porvareiden valtaanpääsy voisi Ruotsissa merkitä myös selvää talouspolitiikan linjan muutosta.

Suomessa tätä verokeskustelua on viritellyt muun muassa Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. Keskustelun tähtäin on vaaleissa ja Lipposen kakkosta seuraavan hallituksen ohjelmassa.

Ennen puolentoista vuoden päästä pidettäviä vaaleja ehtii tapahtua kuitenkin paljon. Lisäksi Lipposen hallituksen markkinahenkisyys ei jätä nykyistä oikeistolaisemmalle talouspolitiikalle yhtä paljon tilaa kuin lahden takana on.

Tuoreimmat osastosta