200107667 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Teknosijoittajan viimeinen toivo

Julkaistu: 14.12.2001 20:25

Pörssinoteeratun sijoituskohteen ajautuminen konkurssiin tai yrityssaneeraukseen on sijoittajalle harvinainen kokemus, jonka Jippii Group tarjoaa nyt osakkailleen. Vielä helmikuun lopussa Jippiillä oli yli 20 000 osakasta, jotka ovat saaneet vuoden mittaan pikakurssin osakesijoittamisen perimmäisistä riskeistä.

Osakkaalle yrityssaneeraus on iloinen asia, koska sen avulla mahdollisesti vältettävä konkurssi tuhoaa sijoittajan sijoituksen vääjäämättä kokonaan ja lopullisesti, mutta yrityssaneeraus antaa mahdollisuuden uuteen elämään ja kurssivoittoihin. Edellytyksenä on, että velkojat pääsevät sopuun saneerausohjelmasta, tuomioistuin hyväksyy sen ja ohjelman toteutus onnistuu. Esimerkiksi Starckjohann osoitti, että tämäkin on mahdollista.

Jippiin pääsy saneeraukseen ei ole kuitenkaan vielä mitenkään varmaa. Vaikkapa yrityksen suurten erääntyneiden ostovelkojen perijöiden epälukuinen joukko ei välttämättä ole saneerauksesta samaa mieltä kuin Jippiitä luotottaneet pääomistajat. Saneeraus voi loppua ennen kuin on alkanutkaan. Vielä saneerausohjelman hyväksymisen jälkeenkin konkurssi vaanii yhtiötä, jos se ei kykene hoitamaan saneerausvelkojaan ohjelman mukaisesti.

Saneerausohjelmassa yrityksen olemassaolon tarkoitus muuttuu vuosien ajaksi. Uutena tarkoituksena on saneerausohjelman toteutus, saneerausvelkojen maksu yrityksen terveiden osien tuotoilla. Yritys ei enää ole olemassa tuottaakseen lisäarvoa omistajilleen. Jos yritys saa saneerausohjelmansa onnelliseen päätökseen, se voi palata alkuperäiseen tehtäväänsä.

Käytännössä osakkeenomistajat saavat varautua siihen, että osinkoja ei yhtiöstä heru niin kauan kuin saneerausohjelma on voimassa. Jos ja kun hyväksytyssä saneerausohjelmassa on alennettu velkojen määrää, ei yritys saa jakaa voittoa ennen ohjelman päättymistä. Tähän kurjuuteen moni teknosijoittaja tosin on jo valmiiksi tottunut, koska tuloksista jaettavista osingoista eivät useimpien uusien teknoyhtiöiden omistajat ole tähänkään asti nauttineet.

Osakkeen elämä pörssilistalla voi joissain tapauksissa jatkua hyvinkin pitkään sen jälkeen, kun yrityksen liiketoiminta on kääntynyt silkan saattohoidon puolelle. Esimerkiksi Skop kummittelee poistoyrityksistä huolimatta yhä pörssin päälistalla.

Oheiseen taulukkoon kootut syyskuun lopun omavaraisuusasteet huonommuusjärjestyksessä kertovat, että Jippiin keikahdus ensimmäisenä pörssin teknoyhtiönä saneeraukseen ei ole yllätys. Listan kärkiyhtiöistä ainakin Enderon ja Benefonin taseet ja tulokset ovat siinä jamassa, että poikkeustoimet taseen pönkitykseksi ovat jo olleet tarpeen. Jos raskaat tappiot jatkuvat, yhtiöt tarvitsevat lisää omaa pääomaa, tai hukka perii.

Kriisien ennustaminen tunnuslukujen perusteella ei oikein onnistu ennen yrityksen viimeisiä aikoja. Esimerkiksi osakeanneilla rikastuneiden teknoyritysten omavaraisuusasteet ja kassat romahtavat vasta, kun yritykset ovat syöneet antirahansa ja velkaantuvat nopeasti ostolaskujen jäädessä maksamatta. Silloin lyhytaikaiset velat kasvavat räjähdysmäisesti ja omavaraisuusaste romahtaa hetkessä.

Rahojen riittävyyden ratkaisee tappiotahti, jota on yrityksen ulkopuolelta hyvin vaikea arvioida etukäteen.

Monen teknoyhtiön omavaraisuusaste on yhä erinomainen, koska antirahaa on jäljellä ja yhtiöiden liiketoiminnat eivät sido isoja pääomia – siis taseiden loppusummat ovat pieniä. Mutta tappiot jatkuvat ja rahat hupenevat.

Tuoreimmat osastosta