200106022 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hyödynnätappiotvaroen

Julkaistu: 30.11.2001 20:18

Pakkasella olevat osakkeet voivat keventää sijoittajan verotaakkaa, mutta varovaisuus on erityisesti loppuvuonna paikallaan. Verottajavoi tulkita ostot ja myynnit veronkierroksi.

Alkuvuonna voittoja kerännyt sijoittaja siivoaa mieluusti salkustaan alakuloiset osakkeet, jotta kevään myyntivoitot pienenisivät tappiota vastaavalla määrällä. Loppuvuoden kaupoissa pitää olla kuitenkin tarkkana, sillä verottaja saattaa tulkita edestakaiset toimet veronkierroksi.

Paraikaa verottajan ratkaisua odottaa esimerkiksi eräs eteläsuomalainen sijoittaja, joka myi vuoden 1998 viimeisenä pörssipäivänä kolmen eri yhtiön osakkeita yhteensä 425 000 markalla. Samana päivänä hän osti ne pörssistä takaisin. Toimenpiteestä hän kuittasi 325 000 markan tappion, jonka hän vähensi muista kyseisenä vuonna syntyneistä luovutusvoitoista. Verottaja ei tappioiden realisoimiseen puuttunut, mutta veronsaajien edustaja valitti asiasta hallinto-oikeuteen. Oikeus palautti verotuksen uudelleen toimitettavaksi. Todennäköisesti tappiota ei tulla hyväksymään vähennyksenä.

Helsingin verojohtajan Timo Räbinän mukaan mainitun sijoittajan tapaus on selvä. Henkilö myi ja osti täsmälleen samat osakkeet, täsmälleen samana päivänä, täsmälleen samalla hinnalla ja juuri ennen vuoden vaihdetta. Edellytykset veronkiertosäännöksen soveltamiselle ovat kyseisessä tapauksessa olemassa. Asiat on kuitenkin tutkittava tapauskohtaisesti, ja ratkaisusta voi vetää myös vastakkaiset päätelmät.

– Tapauksesta ilmenee, kuinka ei saa toimia. En lähtisi kuitenkaan neuvomaan, kuinka sitten tulisi toimia. Kysymysten tulva olisi loputon. Kysyttäisiin, pitääkö kauppojen välillä olla päivä, viikko tai puoli kuukautta. Entä onko ostettavien osakkeiden oltava eri osakkeita?, hän arvuuttelee.

Riskiryhmässä ovat pääsääntöisesti ne, joiden arvopaperisalkussa on vain muutamia erilajisia osakkeita. Alkuvuonna Nokialla voittoja kerännyt sijoittaja voi toki myydä Soneransa joulukuussa tappiolla, mutta takaisin niitä ei pidä saman tien ostaa.

–  Mikäli sijoittaja myy osakkeensa viidellä ja ostaa samaisella viidellä eurolla, oikeuskäytännön mukaiset olosuhteet alkavat täyttyä, sanoo Räbinä.

Tappioiden epääminen on Räbinän mukaan kuitenkin poikkeuksellista ja vain räikeisiin tapauksiin on sovellettava veronkiertopykälää. Raja on vedettävä veron minimoimiseksi tehtyjen toimien ja taloudellisesti perusteltujen järjestelyjen välille.

– Jos arvopaperikauppaa käydään laajasti ja samanlaisia osto- ja myyntitoimeksiantoja syntyy pitkin vuotta, toiminnassa ei ole riskiä. Myyväthän liikkeetkin vaihto-omaisuuttaan esimerkiksi tilinpäätösinventaarin yhteydessä jopa tappiolla. Henkilökohtaisesti minulla onkin ymmärtäväinen näkökulma siihen, että tappioita realisoidaan. Ostettaessa osakkeet takaisin niille muodostuu uusi aikaisempaa alhaisempi hankintameno. Sitä kautta arvonnousu voi tulla aikanaan verotetuksi luovutusvoittona. Kyse ei ole tyypillisestä veronkierrosta, sillä saavutettu veroetu ei ole lopullinen, hän korostaa.

Verokuvioihin ei pidä sotkea muita henkilöitä. Jos tappiollisten osakkeiden peräkkäistä myyntiä ja ostoa ei ehkä hyväksytä pörssin kautta tehtynä, vielä tarkemmin verottajan syynissä ovat tapaukset, joihin mukaan on sotkettu puoliso ja lapset. Siksipä sijoittajan kannattaa unohtaa idea, että hän möisi tappiolliset osakkeet pörssin ulkopuolella perheenjäsenilleen.

– Tämä, jos mikä, on raskauttava tekijä. Verovelvollisen suunnitelmallisuutta lisää osapuolien haaliminen lähipiiristä. Mikäli kauppoja perheen piirissä kaikesta huolimatta tehdään, nämä on syytä tehdä pankin välityksellä, Räbinä varoittaa.

Verottaja vierastaa myös osakkeiden myyntijärjestyksestä poikkeamista. Periaatteena on niin sanottu first in, first out -sääntö. Periaatteen mukaan ensiksi hankitut osakkeet myös myydään ensiksi. Myyntihinta saattaa olla siten jopa alhaisempi kuin viimeksi hankitun osakkeen ostohinta. Tästä FIFO-periaatteesta voidaan kuitenkin poiketa, jos verovelvollinen pystyy osoittamaan myyntijärjestyksen olleen toisen.

–  Erilliset arvo-osuustilit on hyväksytty verotuskäytännössä näyttönä siitä, mitä osakkeita on myyty. Eri tileillä olevat osakkeet ovat siis tavallaan korvamerkittyjä, luovutusvoittojen verotuksesta hiljattain väitöskirjan kirjoittanut Räbinä kertoo.

Varallisuusveron välttämiseksi tehdyt vuoden vaihteen omaisuuden siirrot verottomille talletustileille ovat verojohtaja Räbinän mukaan tulkittavissa veronkierroksi helpommin kuin tappioilla pelaaminen. Etenkin pääkaupunkiseudun verotoimistoissa tutkinnan alla ovat joulukuussa 2000 verollisesta rahastosijoituksesta verovapaaseen talletukseen siirretyt ja tammikuussa 2001 sinne palautetut varat. Ympyrä sulkeutuu vasta ensi vuonna, kun kuluvan vuoden veroilmoitukset palautuvat verotoimistoihin.

– Perusteet veronkiertosäännöksen soveltamiselle ovat varallisuusveron osalta selvemmät, koska saavutettu veroetu on lopullinen. Tappioissahan on kyse lähinnä jaksotuksesta. Sinänsä verojärjestelmä on tältä osin hivenen toimimaton, koska se mahdollistaa askaroimisen verollisten ja verovapaiden varojen välillä.

Kaikki vuoden 2001 myynnit on ilmoitettava veroilmoituksessa tai -ehdotuksessa riippumatta siitä, syntyykö kaupoista voittoa tai tappiota.

–  Kansalaisten yleinen selitys on, että he luulevat ilmoitusvelvollisuuden kuuluvan ainoastaan pankeille tai muulle välittäjänä toimineelle. Toinen virhe liittyy ilmoitettuun valuuttayksikköön. Ostot saatetaan ilmoittaa markkoina ja myynnit euroina, jolloin luovutusvoitto jää todellista pienemmäksi, toteaa Räbinä. Vuoden 2001 veroilmoituksen voi täyttää joko markkoina tai euroina. Käytetty rahayksikkö on mainittava.

Luovutusvoittoja keränneen sijoittajan ei kannata jäädä odottamaan verottajan ilmoitusta vuoden 2001 jäännösverosta, sillä yli 10 000 euron myyntivoittoveroille on maksettava kuuden prosentin korko. Korolta välttyy, mikäli verot maksetaan ennakon täydennysmaksuna 2.4.2002 mennessä.

Tuoreimmat osastosta