Agenda laajenee - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ericssonin Treschow: Verojen alentaminen ei riitä!

Julkaistu: 30.11.2001 12:36

Ruotsin elinkeinoelämän etujärjestön varapuheenjohtaja ja Ericssonin tuore hallituksen puheenjohtaja Michael Treschow jatkaa pohjoismaisten yritysjohtajien yhteiskuntapoliittisia linjauksia. Treschowille ei pelkkä verojen alentaminen riitä.

Dagens Industrin haastattelussa Electroluxin konsernijohtajana toiminut Michael Treschow sanoo, ettei pelkkä verojen alentaminen riitä. Lisäksi tarpeetonta yhteiskunnan harjoittamaa säätelyä on poistettava yritysten tieltä.

DI:ssä Treschow sanoo, että "yksilön valinnanmahdollisuuksia on lisättävä ja kansalaisille on annettava mahdollisuus omiin valintoihin".

Treschow ei DI:ssä täsmennä, mitä hän tällä tarkoittaa.

Verojen alentamisesta huolimatta Treschow vaatii hyvinvointivaltion peruspalvelujen kehittämistä: terveydenhuoltoa, poliisitoimintaa ja koulutusta on parannettava.

Keskustelua Suomessa

Jorma Ollilan käytettyä oman verojen alentamista vaatineen puheenvuoronsa Presidentti Tarja Halosen tulkittiin puheessaan vastanneen Ollilalle. Ollila sanoi riippuvan kokonaan Suomesta, onko Nokian hyvä olla täällä ja ettei korkea veroaste täytä hyvinvoinnin ehtoa.

Pohjola-Nordenin seminaarissa Halonen sanoi, että "hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kyllä kelpaavat niin ihmisille kuin yrityksille, mutta rahoituksen kanssa on ollut vähän vaikeampaa".

Halosen raportoitiin kysyneen, onko yrityksillä enää valmiutta ottaa osaa sen yhteiskuntamallin rahoittamiseen, josta ne ovat itsekin hyötyneet.

- Mutta pystyvätkö tai haluavatko yritykset itse osallistua tällaiseen pitkäjänteisempään pohdiskeluun? Haluavatko yritysten omistajat pikavoittoja vai rakennetaanko pitkäjänteisempään menestykseen. Monenlaisia yrityksiä on tietysti olemassa niin kuin on ihmisiäkin, Halonen sanoi.

Treschowin näkemys on tätä taustaa vasten mielenkiintoinen. Treschow sanoi, että vaikka yritykset haluaisivatkin pysyä Ruotsissa, poislähteminen johtuu siitä, että "joku tai jotkut ihmiset katsovat, että muualla on parempi olla kuin Ruotsissa".

Helsingin Sanomain mukaan Sauli Niinistö epäilee Jorma Ollilan tähtäyksessä olleen lähinnä henkilöverotus ja henkilöverotuksen ylin tuloluokka.

Jorma Ollilan ansiotulot vuonna 2000 olivat hiukan yli 300 miljoonaa markkaa, josta hän maksoi veroa 57 prosenttia. Verotettavaa omaisuutta Ollilalla oli vajaat 83 miljoonaa markkaa.

Kansalaiset hyvinvointivaltion kannalla

Halosen kysymykseen, pystyvätkö yritykset pitkäjänteisempään pohdiskeluun yhteiskunnallista tulevaisuutta koskien, on vastausta luontevaa etsiä Elinkeinoelämän valtuuskunnalta.

Suomalainen Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA kertoo tehtävänään olevan juuri asioiden selvittelyn, tutkimuksen ja tulevaisuuteen suuntautuvan pohdiskelun.

EVA:n raportti suomalaisten asenteista vuonna 2001 viittaa vahvasti siihen, että kansalaiset eivät näyttäisi jakavan Treschowin ja Ollilan näkemyksiä ainakaan, jos verojen alentaminen merkitsisi hyvinvointivaltion purkamista.

Näin EVA tulostensa perusteella:

-Hyvinvointivaltio, peruskoulu, verotuksen progressio ja myös yleinen asevelvollisuus ovat olennainen osa suomalaista turvallista elämänmuotoa, jossa erottumisen sijaan yhdenvertaisuus, mutta myös yhdenkaltaisuus, ovat arvo sinänsä.

-Tutkimustulokset antavat aiheen pohtia, voidaanko Suomessa havaita merkkejä ilmiöstä, josta eri maissa on käytetty ilmaisua politiikan paluu. Keskustelun pontimena ovat olleet lähinnä kansalaisliikkeiden aktiivisuus eri kysymyksissä. On ennakoitu, että yksilökeskeinen ja markkinahenkinen ajattelu nostaisi vastavoimia.

-Kansalaismielipide on kehittynyt johdonmukaisesti koko laman jälkeisen ajan. Niiden osuus, joiden mielestä suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen, vaikka palvelujen ylläpitäminen tulisi kalliiksi, on kasvanut koko sen ajan, kun tätä on mitattu. Jo lähtötilanteessa julkisten hyvinvointipalveluiden kannatus oli korkea.

-Tässä tutkimuksessa (hyvinvointivaltiota kannattavien) osuus on noussut jo yli neljään viidesosaan (84 %). Suhteellisen harvoissa asiakysymyksissä suomalaiset saavuttavat vastaavantasoisen yksimielisyyden. Puolueittaisessa tarkastelussa vähiten ajatukseen yhtyvät kokoomuksen kannattajat (hekin 80 %) ja eniten SDP:n tukijat (peräti 94 %).

Tuoreimmat osastosta