200103566 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korkosijoitukset hajauttaneet hyvin osakeriskiä

Julkaistu: 27.11.2001 19:51

Vanhojen oppikirjojen mukaan osakekurssit ja korot liikkuvat yleensä vastakkaisiin suuntiin, mutta muutaman viime vuoden aikana ne ovat kuitenkin liikkuneet enimmäkseen samaan suuntaan. Klassinen näkemys perustuu siihen, että osakesijoittaja arvioi yhtiön tuottamaa tulevaisuuden kassavirtaa ja diskonttaa tulevat tulot nykyarvoonsa joko riskittömällä korolla tai muulla tuottovaatimuksella. Mitä korkeampi korko, sitä matalampi nykyarvo ja osakkeen hinta.

Klassisen mallin mukaan erityisesti kasvuyritysten osakekurssien ja korkojen pitäisi kehittyä vastakkaisiin suuntiin. Käytännössä näin ei ole kuitenkaan käynyt viime vuosina.

Jos maailma toimisi klassisen mallin mukaan, osakeriskin hajauttaminen olisi hankalaa. Pitkien korkojen kääntyessä nousuun osakekurssit laskisivat ja myös korkosijoitusten lähiaikojen tuotto-odotukset heikkenisivät.

Noin kahden viime vuoden ajan osakekurssit ja pitkät korot ovat laskeneet yhtäaikaa. Pitkien korkojen lasku tuottaa korkosijoittajalle pääomavoittoja. Poikkeuksellisen suurten osaketappioiden aikana valtion joukkolainoista onkin saanut poikkeuksellisen hyviä tuottoja. Esimerkiksi Sammon valtionlainaindeksi on noussut kahdessa vuodessa noin 14 prosenttia, vaikka tämän kuukauden aikana onkin tullut pudotusta yhden prosentin verran. Jälkikäteen katsoen on siten voinut onnistuneilla omaisuuslajivalinnoilla pehmentää hyvin osakemarkkinoiden alamäkeä. Passiivinenkin salkunhoitaja on saanut korkosijoituksella neljässä vuodessa paremman tuoton kuin Helsingin osakemarkkinoilta Hex-portfolioindeksin mukaan.

Samansuuntaiset muutokset johtuvat siitä, että talousnäkymien heikentyessä laskevat sekä korot että yritysten tulosnäkymät ja päinvastoin. Pitkien korkojen taso heijastaa tulevan inflaation uhkaa, joten korot nousevat yleensä nousukaudella ja laskevat laskukaudella. Tulosnäkymien muutokset vaikuttavat osakekurssien hintaan voimakkaammin kuin korkotason muutokset. Teoreettisesti klassinen malli on helpompi perustella, joten muutosten samansuuntaisuuden voi ajatella kertovan osaltaan markkinoiden epärationaalisuudesta ja ylilyönneistä. Kuviota hämmentää lisää, että osakemarkkinat saattavat tervehtiä huonoja talouslukuja lyhytaikaisella nousulla, koska ne vahvistavat odotuksia keskuspankkikoron laskusta ja lyhyiden markkinakorkojen laskusta.

Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit ovat sitoutuneet inflaation pitämiseen kohtuullisen matalana, mikä osaltaan pitää pitkien korkojen tasoja alempana. Matalan inflaation rahapolitiikan pitäisi vakauttaa talouskehitystä, koska se helpottaa tulevan inflaation ja korkotason ennakointia. Korkean inflaation ja nykyistä korkeampien korkojen aikana korkojen vaikutus osakemarkkinoihin oli lähempänä oppikirjamallia.

Viime viikkoina eurooppalaisten viitelainojen korot ovat nousseet nopeasti, kun taloudellinen optimismi on levinnyt sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Viitelainojen korot ovat nousseet marraskuun alun pohjista noin puoli prosenttiyksikköä. Tällä kertaa korot kääntyivät nousuun muutamaa viikkoa osakekurssien jälkeen.

Tuoreimmat osastosta