200107318 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sähköyhtiöiden myrskyvahingot jäivät alle 10 miljoonan euron

Julkaistu: 27.11.2001 19:55

Ylisuuret korjausorganisaatiot kävisivät kalliimmaksi kuin sähkökatkot

Sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta valvovan energiamarkkinaviraston johtajan Asta Sihvonen-Punkan mielestä myrskyvahinkojen varalta sähköyhtiöiltä ei pidä vaatia liian suuria korjausorganisaatioita, koska suurten hätävarareservien kustannukset maksavat lopulta sähkönsiirron asiakkaat.

– Järkevin on taso, jossa verkkopalvelun hinta ja sähkönjakelun keskeytyksistä yhteiskunnalle koituvat kustannukset ovat oikeassa suhteessa, sanoo Sihvonen-Punkka.

Lopullisia arvioita syksyn myrskyjen vahingoista ei vielä ole. Kauppa-ja teollisuusministeriö on asettanut selvitysmiehen myrskytuhoja ja niiden opetuksia pohtimaan, mutta työ on vasta aluillaan.

Sähköenergialiitto Senerin johtaja Otso Kuusisto arvioi uutisista kokoamiensa tietojen perusteella, että myrskyn vahingot sähköyhtiöille jäivät 4–7 miljoonaan euroon, siis lopulta melko kohtuullisiksi. Jatkuvan reservihenkilöstön ylläpito harvinaisten tuulituhojen varalta sen sijaan kävisi hyvin kalliiksi.

– Jos esimerkiksi jonkin yhtiön 100 miestä saavat tällaiset vahingot korjatuiksi kuudessa päivässä, vaatisi korjausajan lyhentäminen yhteen päivään 600 miestä, laskee Kuusisto.

500 reservimiestä seuraavaa myrskyä odottelemassa maksaisi vuodessa reilut 15 miljoonaa euroa siis pelkästään yhdessä keskikokoisessa yhtiössä. Tämä nostaisi sähkönsiirron hintoja rajusti, vaikka reservimiehille löytyisi jotain tekemistä myrskyjen väliajoiksikin.

Rakennuskapasiteettion vähentynyt

Takavuosina, maan sähköistyksen vielä ollessa kesken, oli Kuusiston mukaan työvoimaa helpommin irrotettavissa uudisrakennustyömailta vahinkojen korjaukseen. Uutta verkkoa rakennetaan nykyisin vain kolmannes verkonrakennuksen vilkkaimpien 1960-luvun vuosien tasosta. Alalla on siis nykyisin paljon vähemmän kapasiteettia.

Ja kun myrskyalue on toissaviikkoisen tapaan laaja, ei naapuriyhtiönkään korjausmiehiä riitä lainattavaksi.

Myrskyn jälkeen pitkäksi venähtäneiden sähkökatkojen jälkeen julkisuuteen nousi syytöksiä, joiden mukaan yhtiöt ovat tehostaneet korjausorganisaationsa liian keveiksi. Kuluttajien edunvalvojana sähkönsiirron hintoja vahtiva valvoja ei lämpene kritiikille.

– Sähkömarkkinalakikin toteaa, että sähköntoimitukselta ei voi edellyttää keskeytymättömyyttä, se on fakta, sanoo Sihvonen-Punkka.

Hänen mielestään haja-asutusalueilla sähkön ilmajohtojen päässä asuvien ei pitäisi jättäytyä liikaa verkosta saatavan sähkön varaan. Asunnoissa pitäisi olla kunnolliset varalämmitysjärjestelmät ja esimerkiksi sähköä välttämättä tarvitsevilla maatiloilla varavoimalaitteet katkosten varalle.

Käynnissä olevassa selvitystyössä voisi Sihvonen-Punkan mielestä määritellä, mikä on kohtuullinen sähkökatkoksen pituus.

Esimerkiksi Ruotsissa on ehdotettu 12 tunnin kattoa, mutta sen ulkopuolelle on jätetty kaikkien mahdottomimmat tilanteet.

Haja-asutusalueiden myrskynkestävä kaapelointi ei tule kyseeseen, koska se maksaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin ilmajohdon rakentaminen.

Toisaalta kaikille sähkölinjoille ei voi jo ympäristösyihin perustuvan vastustuksen vuoksi rakentaa yhtä leveitä johtokatuja kuin esimerkiksi kantaverkon korkeajännitelinjoille. Kymmenien metrien levyisillä johtokaduilla kulkevat kantaverkkoyhteydet eivät ole syksyn myrskyistä kärsineet. Vahingot keskittyivät jakelulinjoille, joissa johdon ja puun etäisyys saa pienimmillään olla vain reilun metrin, mikä ei suojaa linjaa puun kaatuessa.

Tuoreimmat osastosta