200106228 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Itsetietoinen Puola pyrkii Euroopan unioniin kovin vaatimuksin

Julkaistu: 19.11.2001 20:08

Jäsenyysneuvottelut takkuavat, vaikeimmat asiat vielä käsittelemättä

Puolasta on hieman yllättäen tullut EU:n itälaajentumisen ongelma. EU:n tuoreimman raportin mukaan Puolan jäsenyysneuvottelut etenevät nihkeästi. Jäsenyystietä hidastaa myös Puolan talouskasvun täydellinen hyytyminen tänä vuonna.

Vasta runsaan kuukauden istunut vasemmistohallitus on pyrkinyt vauhdittamaan Puolan EU-neuvotteluja tekemällä viime viikolla pieniä myönnytyksiä muun muassa työvoiman vapaata liikkumista ja maanomistusta koskevissa kysymyksissä.

Puolalaisten asennoituminen EU-jäsenyyteen on silti yhä vanhan vitsin mukainen: Puolassa ajatellaan, että he eivät liity unioniin, vaan että EU liittyy Puolaan.

Asennevaikeuksia jäsenyysneuvotteluissa lisää se, että puolalaisten mielestä Saksa on jo luvannut EU-jäsenyyden maalle. Se on johtanut Puolan käyttäytymään kuin saletissa oleva sökönpelaaja. Varmana jäsenyydestään Puola pyrkii kiristämään itselleen mahdollisimman hyvät edut.

– Ei kysymys ole siitä, johtaako Puola jäsenyysneuvotteluissa muita hakijamaita vai ei. Kysymys on siitä, että me haluamme neuvotella hyvän liittymissopimuksen, sanoo Puolaan ulkomaisia investointeja houkuttelevan PAIZ:n varatoimitusjohtaja Roman Kornacki.

Vaikeimmat asiatkäsittelemättä

Puola on saattanut jäsenyysneuvotteluissaan loppuun 18 kohtaa 29 neuvottelualueesta. Liikkeelle on lähdetty helpoimmasta päästä. Suurimpia ongelmia kuten maataloutta ei vielä edes tuotu neuvottelupöytään.

Puolalaiset itse eivät ole hätkähtäneet neuvottelujen hitaudesta tai komission kriittisestä raportista.

– Puolan hallituksen tavoitteena on edelleen saattaa neuvottelut loppuun vuoden 2002 aikana, lupaa pääministerin kanslian poliittinen valtiosihteeri Tadeusz Iwinsky.

Virallisen tavoitteen mukaan EU-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys vuonna 2003 ja tavoitteena on olla mukana unionissa jo ennen vuoden 2004 europarlamenttivaaleja.

Puolan jäsenyysneuvottelujen suurimmat kysymykset ovat maatalous ja rakennerahastot, sanoo Puolan talousministeriön alivaltiosihteeri Ewa Freyberg. Se on ymmärrettävää, sillä siellä liikkuvat suuret rahat. Maatalous ja rakennerahastot vievät EU:n nykybudjetista lähes 80 prosenttia.

Siirtymäajoistakiistellään

Puolalaiset ovat saaneet jäsenyysneuvotteluissa vaikeat kiistat aikaan jo ennen näiden asioiden käsittelyä.

Saksassa ja Itävallassa on vaadittu seitsemän vuoden siirtymäaikaa ennen kuin EU:n rajat avataan uusien jäsenmaiden työvoimalle. Puola on vastustanut tiukasti rajoituksia. Uusi hallitus lupasi viime viikolla jäsenyysneuvotteluja vauhdittaakseen myöntyä kahden vuoden siirtymäaikaan.

Puolassa ei uskota, että Saksaan lähdettäisiin työn perään.

– Puolalaiset eivät suostu muuttamaan edes kylästä toiseen. Puheet puolalaisten ryntäämisestä Saksan työmarkkinoille eivät pidä paikkaansa, Iwinsky väittää.

Maanomistus on toinen jäsenneuvotteluja tähän asti hiertänyt kysymys. Puolassa pelätään, että saksalaiset ostavat maat Puolan länsiosista, joissa on aikoinaan ollut saksalaista asutusta. Puola on vaatinut ensin 18 vuoden siirtymäaikaa. Uusi hallitus olisi valmis tinkimään siitä kuusi vuotta, mutta ei yhtään enempää.

Maatalouden ohella kovaa vääntöä Puola joutuu käymään EU:n rakennerahoista. Koko maa kuuluu EU:n nykyisten sääntöjen mukaan korkeimpaan tukialueeseen. Rahalle olisi käyttöä muun muassa surkeassa kunnossa olevan tieverkon kunnostamisessa.

EU-jäsenyys on Puolan hallituksen tavoite ja jäsenyydellä on myös kansan tuki. Tästä johtuen Puola varmasti myös jäseneksi päätyy. Asettamistaan tiukoista ehdoista Puola joutunee kuitenkin tinkimään tuntuvasti.

Tuoreimmat osastosta