Arvonkorotukset ovat taitolaji

Julkaistu:

Taseen mukainen oma pääoma kasvaa yleensä joko yhtiön tuottaman voiton tai omistajien sijoitusten kautta. Omaa pääomaa voidaan lisätä myös arvonkorotuksilla. Taseen pysyviin vastaaviin kuuluvien maa- tai vesialueiden sekä arvopapereiden arvoa voidaan korottaa.

Arvonkorotuksia tehdään taseaseman parantamiseksi. Esimerkiksi osakeyhtiölain pakkoselvitystilasäännöksissä edellytetään, että osakepääomasta tulee olla aina puolet jäljellä. Keino jäljellä olevan oman pääoman osoittamiseksi ovat arvonkorotukset. Arvonkorotus vaikuttaa vain taseeseen, ei tuloslaskelmaan. Se esitetään oman pääoman ryhmässä nimikkeellä arvonkorotusrahasto. Arvonkorotusrahasto on sidottua omaa pääomaa. Siitä ei voi jakaa esimerkiksi osinkoa.

Arvonkorotuksen tekeminen edellyttää, että arvonkorotuskohteen todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on sen hankintamenoa suurempi. Arvonnousun tulee olla pysyvä, käytännössä pysyväisluontoinen.

Arvonkorotuskohteen todennäköisestä luovutushinnasta ja hinnan pysyvyydestä on suositeltavaa hankkia ulkopuolisen asiantuntijan arvio. Kirjallinen arvio on osa tositetta, jonka perusteella arvonkorotus kirjataan.

Arvonkorotuksen ylläpitäminen seuraavissa tilinpäätöksissä edellyttää, että sen kaikki edellytykset edelleen täyttyvät. Myös näissä myöhemmissä tilinpäätöksissä on syytä varmistaa, että arvonkorotuksen edellytykset edelleenkin täyttyvät. Asiantuntijan antamalla arviokirjalla saattaa olla merkitystä, jos esimerkiksi selvitystilan yhteydessä tutkitaan tilinpäätöksen oikeellisuutta ja yritysjohdon vastuukysymyksiä.

Arvonkorotus saa olla enintään hyödykkeen todennäköisen luovutushinnan ja vähentämättä olevan hankintamenon erotuksen suuruinen. Arvonkorotus tehdään yleensä tätä määrää pienempänä kirjanpidossa noudatettavan varovaisuuden vuoksi.

Kirjanpidon yleisiin periaatteisiin kuuluu myös johdonmukaisuus tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa tilikaudesta toiseen. Arvonkorotukset tulee kohdistaa samoin periaattein kaikkiin samalajisiin hyödykkeisiin. Arvonkorotuksia tehtäessä, tulee käydä huolellisesti läpi kaikki samanlajinen omaisuus samojen tilinpäätösperusteiden varmistamiseksi.

Jos arvonkorotus kohdistetaan vain joihinkin samanlajisista hyödykkeistä, menettelylle tulee olla objektiivinen peruste. Kirjanpitolautakunta on katsonut (KILA 2001/1660), että tällainen on esimerkiksi se, että osasta yrityksen omistamista pörssiyhtiön osakkeista on tehty sitova, myöhemmin toteutettava kauppasopimus. Sopimus osoittaa tällöin myös arvonnousun pysyvyyden.

Arvonkorotuksen seurauksena taseen molemmat puolet kasvavat arvonkorotusvuotena, sekä osakkeiden kirjanpitoarvo että sidottu oma pääoma. Kun kohde myydään, tulos kasvaa. Voitto lisää taseen vapaata omaa pääomaa. Myynnin vuoksi arvonkorotus tulee peruuttaa sidotusta omasta pääomasta. Oman pääoman kokonaismäärä voi alentua, koska realisoituneesta myyntivoitosta menee vero. Arvonkorotuksia ei tuloveroteta. On suositeltavaa, että arvonkorotus tehdään tulevan veron verran sallittua korotuksen enimmäismäärää pienempänä. Muiden kuin pienten kirjanpitovelvollisten on ilmoitettava liitetietona arvonkorotukseen kohdistuvan laskennallisen veron määrä.

Arvonkorotuksen monien muoto-, dokumentointi- ja selonottovelvollisuuksien vuoksi on suositeltavaa, että arvonkorotusten muodostamiseen suhtaudutaan pidättyväisesti.

Jarmo Leppiniemi

Kirjoittaja on

laskentatoimen professori

Helsingin kauppakorkeakoulussa

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    4. 4

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    5. 5

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    6. 6

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Ex-pomo kertoo: Kiinteistö­kuningatar-Kaisaan satsattiin ”niin paljon kuin rahkeet kesti” – huippu­palkka, kalliita autoja ja koulutuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    10. 10

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää