200105829 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suuri ja mahtavatuotto & riski

Julkaistu: 29.10.2001 17:05

Venäjä on palkinnut rahasto-sijoittajaa, mutta maan talouden rakenneuudistuson yhä pahasti keskenja osakemarkkinat ohuetja tempoilevat. Sijoittajan kannattaa seurata öljyn hintakehitystä – ja toivoa Putinille pitkää ikää.

Jos on Venäjälle sijoittavan avainsana. Jos presidentti Vladimir Putin pysyy vallassa ja pystyy jatkamaan uudistuksiaan, jos omistukset ja investoinnit eivät keskity liikaa muutamalle toimialalle, jos maa saa kansainväliset velkansa hoidetuksi ja pitää budjettinsa tasapainossa, jos Venäjä lähenee yhä länttä ja – ennen kaikkea – jos öljy pysyy riittävän kalliina, niin silloin Venäjältä on lupa vastakin odottaa huimia tuottoja.

Tähän saakka Venäjä-rahastoihin sijoittanut on voinut hieroskella käsiään. Vuoden 1998 romahduksen jälkeen talouskasvu on ollut kiivasta, ja rahastojen tuotot sen mukaisia.

Tuottoisimman eli Alfred Berg Russia -rahaston kolmen vuoden tuotto oli Hexin syyskuun lopun rahastoraportin mukaan 83,3 prosenttia. Tällaisilla tuotoilla Venäjä lyö kirkkaasti muut kehittyvät markkinat.

Yhdysvaltoihin syyskuussa tehdyt terrori-iskut koettelivat tosin osakekursseja Venäjällä pahemmin kuin Euroopan kehittyvillä markkinoilla keskimäärin. Epävarmoina aikoina sijoittajat karttavat suurimpia riskejä, kuten Venäjää. Lisäksi sijoittajat ovat reagoineet öljyn halpenemiseen. Toisaalta Venäjän osakkeiden kehitystä osoittava RTS-indeksi on lokakuun aikana toipunut lähes iskuja edeltävälle tasolleen.

Suomalaiset yksityissijoittajat sijoittavat Venäjälle lähes yksinomaan rahastojen kautta. Salkunhoitajat suosittelevat Venäjää suurten riskien vuoksi vain osaksi sijoittajan salkkua, mutta uskovat, että se yhä pysyy tuottoisana osana.

Uskoaan salkunhoitajat perustelevat sillä, että itänaapurin vahvuudet ovat viimeaikaisesta kurssilaskusta huolimatta koko lailla ennallaan. Markkinoita miellyttää Putinin politiikka, joka onkin keskeisiä tekijöitä Venäjän nopean talouskasvun takana – alhaisen lähtötason lisäksi.

– Putinin ajamat liiketoiminnalle ja yrityksille suosiolliset uudistukset tuovat Venäjälle suuria mahdollisuuksia, vaikka se on yhä korkean riskin markkina, sanoo portfolioanalyytikko Samu Lang OP Rahastoyhtiöstä.

Markkinoita miellyttää jokainen uudistus, joka lisää vakautta ja läpinäkyvyyttä ja helpottaa yritysten ja sijoittajien toimintaa. Finnveran Venäjän ja Baltian asiantuntija Raija Rissanen mainitsee erityisesti oikeuslaitokseen, pankkijärjestelmään ja verotukseen liittyvät uudistukset.

– Nyt pitäisi kiinnittää huomiota siihen, muuttuuko jokin todella sen jälkeen, kun duuma on hyväksynyt lait, Rissanen sanoo.

Vaikka Putin on mies markkinoiden mieleen, häneen sisältyy myös riski. Venäjä on vanhastaan maa, jossa valta keskittyy yhdelle ihmiselle ja hänen pienelle lähipiirilleen. Jos Putinille tapahtuisi jotakin, koko Venäjä hätkähtäisi.

– Toisaalta Venäjällä ei nyt ole sellaisia voimakkaita tahoja, jotka haluaisivat vallankumousta. Yhteinen halu on jatkaa tällä linjalla, uskoo FIM Russia -rahaston salkunhoitaja Antti Pohjola.

Venäjän kohtalonkysymys on silti öljy, ei Putin. Maa saa noin puolet vientituloistaan öljystä ja kaasusta. Öljyn kalleutta saavat Venäjä-rahastotkin kiittää hyvistä tuotoistaan, toimivathan pörssin merkittävimmät yritykset energia-alalla.

Toisaalta juuri öljyriippuvuus tekee Venäjästä hyvin alttiin maailman ja etenkin Yhdysvaltojen talouden heilahduksille: kun kysyntä vähenee, hintakin laskee.

Niin kauan kuin öljystä saa kunnon hinnan, Venäjän öljy-yhtiöt maksavat omistajille reilua osinkoa ja valtiolle paljon veroa. Ô

Ô Venäjän budjetti ja velanhoitokyky ovatkin äärimmäisen riippuvaisia öljynhinnasta. Tynnyrihinta on viime aikoina pyörinyt 20 dollarin kieppeillä, ja Venäjän julkisen talouden kipuraja on 17–18 dollaria. Sen alle markkinat eivät tällä haavaa arvioi öljyn halpenevan.

– Öljy on kuitenkin raaka-aine, ja raaka-aineiden hinnat käyttäytyvät syklisesti. Ei ole mitään takeita siitä, ettei öljy voisi halveta selvästikin, varoittaa Carnegien East Europe -rahaston salkunhoitaja Morten Springborg.

Öljyyn kiteytyvät myös talouden rakenneuudistusten ongelmat. Infrastruktuurin rakentamiseen tarvittaisiin runsaasti julkista rahaa, eikä Finnveran Rissanen usko sitä olevan riittävästi edes nyt, runsaiden verovuosien jälkeen.

Öljy-yhtiöillä sen sijaan on vankat taseet ja suuret käteiskassat. Sillä on huonotkin puolensa.

– Omistukset tahtovat Venäjällä keskittyä suuriin yrityksiin. Esimerkiksi energiayhtiöt voivat investoida yrityksiin, jotka tukevat vain energia-alan kehitystä muiden toimialojen kustannuksella, Rissanen arvioi.

Venäjä saattaakin kehittyä aasialaistyyppiseksi taloudeksi, jossa yksittäisillä suuryrityksillä on laaja omistus eri toimialoilla. Tämä ei tue talouden monipuolistumista.

Öljyriippuvuutta lieventämään tarvitaan yhä vahvempaa kotimarkkinateollisuutta. Kotimainen kulutus on jo kasvanut hyvää vauhtia, ja ensi vuoden kasvu on Venäjälläkin pitkälti kuluttajien harteilla. Markkinat uskovatkin kansalaisten kulutuskyvyn yhä kasvavan.

– Kansalaisten dollareissa mitattu reaalipalkka nousi tammi–heinäkuussa 42 prosenttia. Kasvumahdollisuuksista kertoo, että reaalipalkka on yhä vain kaksi kolmannesta vuoden 1998 kesäkuun tasosta, sanoo Sammon Itä-Euroopan ja Baltian rahastojen salkunhoitaja Timo Rossi Mandatum Omaisuudenhoidosta.

Moni odotteleekin lisää kotimarkkinayrityksiä myös pörssilistoille.

Riskeistä huolimatta salkunhoitajat jaksavat uskoa hyviin tuottoihin vastakin. Harva haluaa antaa selvää arviota tulevista tuottoprosenteista, mutta FIM Russian Pohjola pitää mahdollisena noin 50 prosentin tuottoa seuraavien 12 kuukauden aikana.

Optimismiaan salkunhoitajat perustelevat sillä, että venäläiset pörssiyhtiöt ovat tulosodotuksiin nähden yhä halpoja, ja sillä, että Venäjä näyttäisi nyt kehittyvän melko vakaasti.

– Venäjä liikkuu askel askeleelta kohti normaalia. Tietysti ajoittain saatetaan ottaa jokunen sivu- tai jopa taka-askel, summaa Alfred Berg Russian salkunhoitaja Jan-Olov Olsson.

Tuoreimmat osastosta