200107101 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Epävarmuus painaa myös vakuutussäästäjää

Julkaistu: 28.10.2001 20:31

Talouskehityksen ja varsinkin osakemarkkinoiden epävarmuus on iskenyt myös vakuutussäästöihin. Rahastosidonnaiset sijoitus- ja säästövakuutukset ovat markkinoiden alamäessä näyttäneet varjopuolensa.

Puolitoista viime vuotta ovat opettaneet vakuutussäästäjille kantapään kautta, että osakesijoituksissa on huomattava tappioriski. Tuore kokemus on opettanut myös, että osakemarkkinoiden kurssiriski iskee sijoittajaan yhtä hyvin suorien sijoitusten kuin osakerahaston tai osakerahastoon sidotun sijoitusvakuutuksen kautta. Osakkeen paketoiminen sijoitusrahastoon tai rahastosidonnaiseen vakuutussopimukseen ei muuta osaketta muuksi.

Säästäjien havahtuminen markkinakäänteeseen näkyy selvästi henkivakuutusyhtiöiden myyntiluvuissa. Suomalaiset yksityisasiakkaat ovat tänä vuonna panneet rahaa uusiin rahastosidonnaisiin vakuutussopimuksiinsa alle kolmanneksen viimevuotisesta summasta. Elokuun loppuun mennessä uusiin rahastosidonnaisiin henki- ja eläkevakuutuksiin pantiin vajaat miljardi markkaa, kun viime vuoden vastaavana aikana summa kipusi vajaaseen 3,5 miljardiin markkaan.

Osakemarkkinoiden vastoinkäymiset – puolisentoista vuotta jatkunut kurssilasku päällimmäisenä – ovat säikäyttäneet varsinkin säästöhenkivakuutusten ostajia. Nämä sopimukset ovat tyypillisesti muutaman vuoden mittaisia, ja ne tehdään usein isohkoin kertasijoituksin. Elokuun loppuun mennessä suomalaiset panivat rahaa uusiin rahastosidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin vajaan 900 miljoonan markan arvosta. Viime vuonna samaan aikaan sopimuksiin oli pantu reippaat 3,3 miljardia markkaa.

Yksilölliset eläkevakuutukset ovat selvästi pitkäaikaisempia kuin säästöhenkivakuutukset. Tämä selittänee osaltaan, miksi eläkevakuutusten kysyntä on supistunut paljon vähemmän kuin säästöhenkivakuutusten. Eläkevakuutusten maksut ovat tyypillisesti kuukausittaisia tai neljännesvuosittaisia, jolloin sopimukset mieltyvät mieluummin pitkäaikaisiksi säästöohjelmiksi kuin varsinaisiksi sijoituksiksi. Säästäjien ei tarvitse epäröidä suurten kertasummien sijoittamista epävarmoille markkinoille.

Eläkevakuutusten kautta rahastosidonnaisiin sopimuksiin pannaan vain murto-osa rahastosidonnaisten säästöhenkivakuutusten summista. Elokuun loppuun mennessä suomalaiset ovat tänä vuonna sijoittaneet uusiin rahastosidonnaisiin eläkevakuutuksiin reippaat sata miljoonaa markkaa, missä itse asiassa on lievää kasvua viimevuotisesta. Luvut ilmenevät Vakuutusyhtiöiden keskusliiton julkaisemasta tilastosta.

Alkuvuoden myyntitilastojen perusteella Merita Henkivakuutus kasvaa vaikeilla markkinoilla nopeammin kuin kilpailijayhtiöt. Merita on myös kasvanut selvästi maan suurimmaksi henkivakuutusyhtiöksi, jos mittarina käytetään yksityisasiakkaiden vakuutussäästöjen määrää. Meritan asiakkailla on myös rahastosidonnaisia säästö- ja sijoitusvakuutuksia selvästi enemmän kuin yhdenkään muun yhtiön asiakkailla.

Markkinoiden toiseksi suurin, pari vuotta sitten uudestaan vakuutusmyyntinsä aloittanut Suomi, jää asiakasvaroilla mitaten kymmenen miljardia markkaa Meritaa pienemmäksi. Jos Henki-Sammon ja samaan yhtiöryhmään kuuluvan Kalevan luvut lasketaan yhteen, pääsevät ne melkein Suomen mittoihin, mutta ilman Kalevaa Henki-Sampo on suunnilleen samankokoinen kuin osuuspankkiryhmän rivakasti kasvanut Aurum.

Vakuutusyhtiöiden keskusliiton tilastoista ilmenee vielä, että suurin osa suomalaisten vakuutussäästöistä on edelleen niin sanotuissa perinteisissä sopimuksissa. Näissä tuotto on suurimmaksi osaksi ennalta sovittu – sopimuksia kutsutaankin yhtiöstä riippuen takuutuottoisiksi, kiinteätuottoisiksi tai perustekorkoisiksi. Näissä tuotto perustuu yleensä kaikille yhtiöille yhteiseen niin sanottuun perustekorkoon ja yhtiöittäin vaihtelevaan asiakashyvitykseen. Perustekorko on parhaillaan 3,5 prosenttia. Yhtiöiden asiakashyvitysprosentit riippuvat yhtiön oman sijoitustoiminnan menestyksestä ja vakavaraisuudesta. Hyvitykset vaihtelivat vielä muutama vuosi sitten kahden prosentin tuntumassa, mutta nyt sijoitusmarkkinoiden vaikeudet voivat painaa hyvityksiä pienemmiksi.

Rahastosidonnaisten ja perinteisten sijoitus- ja säästövakuutusten suhdetta kuvaa, että Merita Henkivakuutuksen asiakasvaroista vain alle neljäsosa on sidottu rahastoihin ja yli kolme neljäsosaa on perinteisissä sopimuksissa. Muilla kotimaisilla henkivakuutusyhtiöillä paino on vielä selvemmin perinteisten sopimusten puolella.

Perinteisessä säästöhenki- ja eläkevakuutuksessa tuotto on varmemmin ennakoitavissa ja harvemmin painuu miinukselle, mutta samalla huikeimmat huipputuotot jäävät saamatta. Rahastosidonnaisessa sopimuksessa tuotto määräytyy asiakkaan valitseman sijoitusrahaston arvonkehityksestä. Rahastovalinnoillaan asiakas toisin sanoen määrittelee, perustuuko tuotto osake- vai korkomarkkinoiden tai näiden yhdistelmän arvonkehitykseen.

Henki- tai eläkevakuutussäästöjä turvaa pelkästään sopimuksen myyneen henkivakuutusyhtiön vakavaraisuus. Valtion Vakuutusvalvontavirasto valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja ryhtyy ongelmia havaittuaan toimiin, mutta vakuutussäästöillä ei ole talletussuojaa vastaavaa turvaa tai takuuta. Ô

Tuoreimmat osastosta