200107020 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Samppanjavuosi näyttää huonolta

Julkaistu: 28.10.2001 21:11

Viimeisiä viinirypäleitä ei ole edes kerätty, mutta jo nyt tiedetään, että tästä vuodesta ei tule merkittävää samppanjavuotta. Samppanjantuottajat ovat huolissaan myös tämän vuoden menekistä: terrori- ja sota-iskujen uskotaan vähentävän selvästi jalojuoman kulutusta.

Samppanjan tuotantoalueella Koillis-Ranskassa on satanut jatkuvasti ja lämpötilat ovat laskeneet yllättävän alas. Huonot ilmat ovat madaltaneet viinirypäleiden sokeripitoisuutta ja levittäneet homesientä. Taittinger-samppanjatalo kuvaa kerättävää satoa laatusanalla ?keskinkertainen?, ja pieni perheyritys Prin sanoo sadon olevan ?juuri ja juuri käyttökelpoinen?. Samppanjan tuotannon pääkaupungin Reimsin viininviljelijät ovatkin päättäneet työstää vain 11 tonnia viinirypäleitä hehtaaria kohti, vaikka 20 tonnia olisi mahdollista. Näin estetään hinnan romahdus.

Vienti etenkin USA:hanlaski alkuvuodesta

<"Teksti, ei sis.">Jo aiempina vuosina Champagnen alueella on tuotettu liikaa viinirypäleitä. Sveitsin uutistoimiston haastattelussa eräs kauppaaja sanoo viininviljelijöiden myyneen jo vuosia määrää eikä laatua. Tehoviljely tuo enemmän rypäleitä, muttei parempia. Viininviljelijät kiistävät tämän. Taittingerilta kerrotaan, että suuren tuoton ansiosta talo voi valita parhaimmat rypäleet.

– Mutta vuoden 2001 samppanjasta ei totisesti tule millésimeä, vuosikertasamppanjaa, talosta vahvistetaan.

Ranskan samppanjantuottajat saavat tavallisesti puolet ulkomaan tuloistaan Yhdysvalloista. Vienti Yhdysvaltoihin laski jo alkuvuodesta jopa 40 prosenttia. Terrori-iskun jälkeen samppanjajano on tyrehtynyt siellä entisestään.

– Talouskriisi ja terrori-isku lamauttavat bisneksemme, sanoo viinikauppiasketju Nicolasin edustaja Michel Foucault.

Viime vuosikymmenen alussa Persianlahden sota vei samppanjan menekistä 5–10 prosenttia kahden vuoden ajan. Hinnat olivat kuitenkin nousseet hieman ennen Persianlahden sotaa, joten myynnin pudotus ei kirpaissut tuottajia kovin paljon. Nyt tilanne on Le Figaro -lehden mukaan toinen, koska hinnat ovat pysyneet ennallaan.

Ranskalaisten kuohuviinien ja samppanjan viennin rahallinen arvo laski jo alkuvuodesta 18,6 prosenttia ja kuohuviinin ja samppanjan viennin määrä putosi reilut kuusi prosenttia.

Muiden viinien ja viinojen vienti kasvoi 3,5 prosenttia 3,2 miljardiin euroon.

Vuosituhannen vaihdejätti juomaa varastoon

Vuonna 1999 samppanjapullon ostivat vuosituhannen vaihteeseen nekin, jotka koskevat arvojuomaan vain harvoin. Silloin myytiin 327 miljoonaa pulloa.

Kaikkia pulloja ei kuitenkaan poksauteltu auki, joten varastot ovat nyt täynnä etenkin Yhdysvalloissa.

Viime vuonna pudotus oli kova, sillä samppanjaa myytiin vain 250 miljoonaa pulloa. Talot laskevat tänä vuonna jäävänsä hiukan jälkeen tavoitteestaan, 270 miljoonan pullon myynnistä.

Ranska on joutunut tukemaan viininviljelijöitä jo 70 miljoonalla eurolla iskujen jälkeen. Ala painii ylituotannon, ulkomaisten kilpailijoiden ja kulutuksen vähenemisen kanssa.

Jopa ranskalaiset viinintuntijat ovat alkaneet kyseenalaistaa samppanjan ainutlaatuisuutta.

Pariisilainen viinimestari Etienne Lhôte sanoo sveitsiläisuutistoimistolle, että samppanja on hyvin markkinoitu tuote, jota ei juoda sen erityisen hyvän maun vaan myytin ansiosta.

Lhôte vakuuttaa, että Elsassin alueen Crémant on aivan yhtä hyvää ja vielä puolet halvempaa kuin samppanja. Sitä vain ei ole osattu markkinoida samanlaisena suuren nautinnon ja luksuksen tunnuskuvana kuin samppanjaa.

Tuoreimmat osastosta