200106376 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomi on maailmankilpailukykyisin maaSuomi on säilyttänyt asemansa maailman kilpailukykyisimpänä maana tänä vuonna. Ennakkotietoja kohta julkaistavasta, vuosittain tehtävästä tutkimuksesta kertoi Harvardin yliopiston professori ja kilpailukykytutkimuksen

Julkaistu: 29.10.2001 17:31

MAANANTAI 24.9.

Suomi on maailman

kilpailukykyisin maa

Suomi on säilyttänyt asemansa maailman kilpailukykyisimpänä maana tänä vuonna. Ennakkotietoja kohta julkaistavasta, vuosittain tehtävästä tutkimuksesta kertoi Harvardin yliopiston professori ja kilpailukykytutkimuksen guru Michael Porter Helsingissä maanantaina. Hän luennoi Leaders Forum -konferenssissa ja hehkutti estoitta Suomea.

– Suomi on parantanut kilpailukykyään uskomattoman paljon vuosina 1995–2000 ja noussut maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Vain Irlanti on pystynyt suunnilleen samanlaiseen suoritukseen.

Suomen kansantalous on viime kuukausina syöksynyt nopeasti kohti taantumaa. Yhdysvaltain terrori-isku heikentää Porterin mielestä Suomenkin talouden näkymiä lähiaikoina. Suomen tulevaisuutta himmentävät hänen mielestään lisäksi liiallinen riippuvuus Nokiasta ja sitkeänä korkeissa lukemissa pysyvä työttömyys.

Aktia pudotti talouden

kasvuennusteensa

Aktia Säästöpankki on alentanut selvästi arvioitaan Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta. Tälle vuodelle pankki povaa vain 0,8 prosentin kasvua, kun ennuste toukokuussa oli vielä 3,9 prosenttia. Ensi vuoden kasvuarvion Aktia on pudottanut 3,4 prosentista 1,9 prosenttiin.

– Lukuihin liittyy tiettyä optimismia eli on olemassa riski paljon huonommastakin kehityksestä, pääekonomisti Timo Tyrväinen kertoi Aktian taloudellisen katsauksen tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Suurimmat riskit ennusteiden toteutumisen suhteen liittyvät maailmankaupan kasvuun sekä kuluttajien luottamukseen, johon etenkin työttömyyden kasvu voi vaikuttaa kielteisesti. Suurin maailmantalouden riski sisältyy Yhdysvaltain taantuman syvenemiseen ja pitkittymiseen.

Kasvuluvut jäävät kansantalouden pitkän aikavälin keskikasvun alapuolelle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Kasvun hidastuminen on ennusteen mukaan niin raju, että työttömyys nousee Suomessa lähes 10 prosenttiin vuoden kuluttua.

Sonera myi

DT-osakkeita tappiolla

Sonera ilmoitti maanantaina myyneensä noin 11,5 miljoonaa Deutsche Telekomin osaketta noin 185 miljoonalla eurolla 16,12 euron keskihintaan. Perjantaina DT:n päätöskurssi Frankfurtissa oli 15,88 euroa. Saadut tulot käytetään Soneran velan lyhentämiseen.

Pääanalyytikko Mika Häyry pankkiiriliike Mandatumista sanoo, että myynnin ajoittumisella tähän hetkeen ei ole markkinoille sen suurempaa signaaliarvoa tai yllätystekijää, koska Sonera on jo aiemmin ilmoittanut myyvänsä osakkeitaan lyhentääkseen velkojaan.

Sonera kirjaa heinä–syyskuussa myymistään 33,4 miljoonasta DT:n osakkeesta yhteensä noin 80 miljoonan euron myyntitappion kolmannen neljänneksen tulokseensa. Osakkeita on ollut pakko myydä, koska velkoja on saatava alas, jottei Soneran luottoluokitus ole vaarassa.

Hasan & partners menetti

tärkeimmän asiakkaansa

Suomen toiseksi suurin mainostoimisto Hasan & partners on menettänyt tärkeimmän kansainvälisen asiakkaansa, ruotsalaisen vaateketju Hennes & Mauritzin. Vuodenvaihteessa päättyvä yhteistyö on tuonut mainostoimistolle tänä vuonna noin 15 miljoonan markan myyntikatteen. Viime vuonna yhtiön koko myyntikate oli 60 miljoonaa markkaa.

Ruotsalainen, 14 maahan noin 730 myymälällään levittäytynyt Hennes & Mauritz valitsi vuosi sitten suomalaistoimiston mainontansa globaalin strategian ja konseptin muokkaajaksi. Hasan & partnersin työn jäljen oli tarkoitus näkyä ensi vuoden alusta lähtien, mutta juuri käytännön toteutuksesta näkemykset menivät toimiston perustajan Ami Hasanin mukaan niin pahasti ristiin, ettei yhteistyötä voitu jatkaa.

– Strategiasta, asemoinnista ja konseptista olimme täysin yhtä mieltä, Hasan vakuutti.

TIISTAI 25.9.

Terroriuhka nostaa

laivojen vakuutusmaksuja

Varustamojen vakuutusmaksut ovat kallistumassa huomattavasti Yhdysvaltoihin tehtyjen terrori-iskujen takia. Sotariskiä kattavat vakuutusmaksut saattavat vähintään tuplaantua. Normaalit eli siviiliriskien vakuutusmaksut ovat nousemassa myös. Niissä korotus riippuu lähinnä varustamokohtaisista vahinkotilastoista, mutta pahimmillaan maksut saattavat kiivetä moninkertaisiksi. Vakuutuskustannusten nousu uhkaa ainakin rahdinkuljettajia, mutta myös matkustajaliikenteen vakuutuksiin tullee korotuksia.

Korotukset pahentavat niiden varustamoiden tilannetta, joiden tulokset ovat olleet pakkasella.

– Aivan varmasti terroriteot kiihdyttävät jo markkinoilla vallinnutta hintojen nousupainetta. Keskeisenä tekijänä on se, että jälleenvakuutuskapasiteetti vähenee WTC-iskujen takia. Ensivakuuttajilla on vähemmän jälleenvakuutusta saatavissa, jolloin tilanne pakottaa ensivakuuttajat seuraamaan jälleenvakuuttajilta tulevia hintapaineita tai sitten kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota riskin merkitsemiseen, jolloin seuraus on jälleen sama – hintaa on saatava lisää, Sampo Teollisuusvakuutuksen merivakuutusosaston johtaja Harri Ek kertoi.

Talousnäkymien synkeys

ei näy asuntokaupassa

Talouskasvun hiipuminen ja epävarmuus maailmantalouden kehittymisestä eivät ole vaikuttaneet suomalaisten intoon ostaa asuntoja. Asuntokauppa jatkui keväällä ja kesällä vilkkaana asuntolainojen alhaisten korkojen ja kotitalouksien hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta.

– Odotamme tahdin jatkuvan samana vuoden loppuun, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Matti Tossavainen sanoi.

Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntokauppa on helmi–maaliskuun pienen notkahduksen jälkeen vilkastunut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Hintakehitys on ollut suhteellisen vakaa koko maassa. Pääkaupunkiseudulla kaksion keskimääräinen neliöhinta oli elokuun lopussa 11 700 markkaa, mikä on pari sataa markkaa vähemmän kuin kesäkuussa.

Hannu Krook Sonera Plazan

toimitusjohtajaksi

KTM Hannu Krook nousi verkkoportaaliyhtiö Sonera Plazan toimitusjohtajaksi tiistaina. Nimitys astui voimaan heti. Krook on aiemmin työskennellyt Plazan verkkopalvelun sisällöistä, sähköisestä kaupasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana.

Sitä ennen hän on työskennellyt Coca-Cola-juomien toimitusjohtajana ja vastannut Procter & Gamblen kuluttajamarkkinoinnista Pohjoismaissa.

Kesäkuuhun asti Sonera Plazan toimitusjohtajana työskenteli Harri Hollmén. Hänen jälkeensä tehtävää on hoitanut Jan-Peter Rehn, joka palaa rahoitusalalle partneriksi Estlander & Rönnlund Groupiin. Yhtiö hoitaa globaalia hedge-rahastoa sekä harjoittaa osake- ja johdannaiskauppaa.

KESKIVIIKKO 26.9.

Kværner välttyi

täpärästi konkurssilta

Norjalainen Kværner-konserni selvisi rimaa hipoen konkurssilta keskiviikkoisen pelastusoperaation ansiosta. Masa-Yardsin omistajan taloudellinen tilanne on rahoituspaketin sopimisen jälkeenkin yhä heikko. Epävarmuutta lisää se, että pysyvä ratkaisu on kiinni Kværnerin suurimman yksittäisen omistajan, Kjell Inge Røkken, aivoituksista.

Kværnerin toimintaa rahoittaneet pankit suostuivat useita päiviä kestäneiden neuvottelujen jälkeen pidentämään 800 miljoonan Norjan kruunun lyhytaikaisen velan maksuaikaa vuodenvaihteeseen. Pankit korvaavat lisäksi neljän miljardin lyhytaikaisen lainan kolmivuotisella lainalla.

Pankit edellyttävät kuitenkin, että Kværner kerää vähintään miljardi Norjan kruunua osakeannilla, jonka tueksi tarvittavan takuukonsortion kokoaminen on yhä kesken. Takaajiksi ovat ilmoittautuneet suuret osakkaat, kuten kymmenen prosenttia Kværneristä omistava Folketrygdfondet sekä 2,4 prosenttia omistava Den norske Bank ja sijoittaja Kristian Siem, jonka hallussa on 2,9 prosenttia Kværneristä.

Morgan Stanley ennakoi

jättitappiota Finnairille

Investointipankki Morgan Stanley ennustaa Finnairin tuloksen kääntyvän tänä vuonna 300 miljoonaa markkaa miinukselle Euroopan reittiliikenteen vaikeuksien ja erityisesti bisnesmatkustuksen vähenemisen takia.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Morgan Stanley arvioi aiemmin lentoyhtiön kuluvan vuoden tuloksen pinnistelevän 52 miljoonaa markkaa plussalle.

Finnairin pääjohtaja Keijo Suila totesi keskiviikkona, ettei Finnair kommentoi yksittäisiä ennustuksia. Hän toisti jo aiemmin kerrotun, jonka mukaan Finnairin toiminnallinen tulos saattaa painua tappiolliseksi tänä vuonna, jos alan kriisi syvenee.

Edellisen kerran Finnair teki tappiota tilikaudella 1992–93, jolloin toiminnallinen tulos painui 350 miljoonaa markkaa miinukselle.

USA voi tarvita jättikokoisen elvytyspaketin

Yhdysvaltain talous voi tarvita jopa 100 miljardin dollarin eli noin 650 miljardin markan arvoisen elvytyspaketin taantumaan vaipuvan taloutensa tueksi. Näin arvioi Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Alan Greenspan, jonka mukaan mahdolliset veronkevennykset pitäisi suunnata mieluummin palkansaajille kuin yrityksille.

Greenspanin mukaan aiemmin esille nousseilla ja presidentti George W. Bushin hallinnon ajamilla yritys- ja pääomatuloverojen kevennyksillä ei ole riittävän nopeaa elvyttävää vaikutusta talouteen. Mahdollisten verokevennysten pitäisi Greenspanin mukaan olla lyhytaikaisia, jotta ne eivät loisi pitkäaikaisia budjettiongelmia.

TORSTAI 27.9.

Sasi ei lupaa helpotusta

kansallisiin fuusioihin

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.) ei usko, että isojen yritysfuusioiden tekeminen pienissä EU-maissa helpottuu tulevaisuudessa.

Yrityskauppoihin ja fuusioihin liittyvää markkina-alueen määrittelyä pohditaan yhtenä kysymyksenä Sasin johtamassa kilpailupoliittisessa työryhmässä.

Vaikka työryhmä jättää raporttinsa vasta ensi helmikuussa, on henki selvä: todellista tarvetta muutoksiin ei ole.

– Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että EU:n kilpailulait syrjisivät pienten jäsenmaiden yrityksiä. Tähän mennessä ei ole löytynyt yhtään tapausta, jossa kilpailuviranomaisten tekemät ratkaisut voitaisiin osoittaa vääriksi, Sasi sanoi.

Elinkeinoelämän ja varsinkin suuryritysten mielestä paikalliset kilpailuviranomaiset ja Euroopan komissio tulkitsevat liian ahtaasti, kuinka laajoja markkina-alueet ovat ja kuinka paljon tietyllä alueella on kilpailua.

– Tämä tulkinta estää pieniltä markkina-alueilta tulevien yritysten laajentumisen yrityskauppojen ja fuusioiden avulla kilpailukykyisiksi yksiköiksi Euroopassa, sanoo osastopäällikkö Antti Maijala Teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta.

Dna on myynyt

120 000 liittymää

Matkapuhelinoperaattori Dna:n syksyinen rahoituskierros meni suunnitelmien mukaan. Yhtiön omistavat paikalliset puhelinyhtiöt merkitsivät kokonaan 135 miljoonan markan vaihtovelkakirjalainan ja uskovat vahvasti operaattoriinsa.

Näyttävästi mainostaneen haastajan liittymämäärien kehitystä on seurattu epäillen. Helmikuussa aloittanut yhtiö ilmoitti tavoitteekseen 170 000 liittymää vuoden loppuun mennessä. Toimitusjohtaja Reijo Syrjäläinen pitää kiinni tavoitteesta.

– Meille putoavat citypuhelinliittymät mukaan lukien liittymämäärä lähentelee 120 000:tta ja näyttää siltä, että tavoite saavutetaan. Puhelinyhtiöiden aktiivisuus myynnissä on lisääntynyt merkittävästi.

PERJANTAI 28.9.

Taantuma pakottaa

kunnat yhteistyöhön

Taantuma pakottaa kunnat tehostamaan keskinäistä yhteistyötään, mutta ne eivät aio elvyttää talouttaan kiihdyttämällä investointeja. Sen sijaan luvassa on aiemmin ennakoitua suurempi säästökuuri. Yksi taantuman seuraus on, että muuttoliike on pysähtymässä.

Tiedot taantuman vaikutuksesta kuntien talouteen käyvät ilmi Taloussanomien ja Nelosen talousuutisten kyselystä. Vastausten mukaan yli puolet kunnista aikoo paikata talouttaan lisäämällä yhteistyötä naapurikuntien kanssa.

Yhteistyöhalukkuus on sitä suurempi, mitä pienemmästä kunnasta on kyse. Alle 5 000 asukkaan kunnista yhteistyöhön pyrkii kaksi kolmannesta, ja yli 50 000 asukkaan kunnista vain neljännes.

Käytännössä kunnat voivat lisätä yhteistyötään parhaiten terveydenhoidossa, joka tuottaa niille eniten kustannuksia. Yhteistyö onnistuu myös palo- ja pelastustoimessa.

Suomen Kuntaliiton kuntatalousyksikön päällikön Martti Kallion mukaan käytännön toimia ovat muun muassa terveyskeskusten hallinnon ja toimintojen yhdistäminen yhteisiin kuntayhtymiin.

Barentsinmeren öljystä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Barentsinmerelle Norjaan rakennettava uusi öljy- ja kaasukenttä avaa suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia. Norjan valtion öljy-yhtiö Statoil päätti alkuviikosta Barentsinmerelle öljy- ja kaasukentän rakentamisesta.

Suomesta löytyy monia yrityksiä, jotka tuottavat ratkaisuja offshore-bisnekseen, jolla tarkoitetaan öljyn ja kaasun tuotantoa merellä. Uuden kentän rakentaminen maksaa huimat 46 miljardia Norjan kruunua eli noin 34 miljardia markkaa. Tuotannon pitäisi alkaa vuonna 2006.

Uusia öljy- ja kaasukenttiä avataan harvoin, joten uuteen kenttään liittyy suuri bisnespotentiaali.

Suomalaisyrityksistä Mäntyluoto Works ja Wärtsilä liittyvät kaikkein tiiviimmin öljyn- ja kaasun tuotantoon. Mäntyluoto Works valmistaa tuotantolautan runkoja.

Tuoreimmat osastosta