200105321 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kela toimii tehokkaasti

Julkaistu: 29.10.2001 0:04

Tapani Pitzenin kolumnin "Pieni pala menneisyyttä keskellämme" (Taloussanomat 22. syyskuuta) johdosta pyydän lehdessänne tilaa seuraavalle.

Ensinnäkin ihmettelen kolumnin kirjoittajan kaunaista asennetta Kelaa kohtaan. Kela toimii lainsäätäjän tahdon toteuttajana, ei erillisenä valtakuntana kuten toimittaja letkauttaa. Toimittajan väite Kelan pysähtyneisyydestä on lajissaan tökerö. Kela toteuttaa erittäin tehokkaasti sosiaaliturvan täytäntöönpanoa, verrataanpa sitä kustannusten tai päätöstenteon nopeuden kautta. Toimintoja on kehitetty tavalla, joka on mahdollistanut muun muassa sen, että 1990-luvulla Kela pystyi vastaanottamaan suuren määrän uusia tehtäviä lisäämättä henkilöstöään tai toimintamenojaan.

Mitä tulee valtion vuoden 2002 talousarvioehdotukseen sisältyvään työvoimakoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavaan ylläpitokustannusten korvausten korottamiseen, on asiaa tarkasteltava laajemman kokonaisuuden osana.

Kelalla on menossa parhaillaan eräs historiansa suurimmista tietoteknisistä projekteista, euroon siirtyminen. Sen valmistelu aloitettiin Kelassa jo vuonna 1997. Tuolloin sen sen merkitsevän noin 180 henkilötyövuoden urakkaa.

Työ on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä valtioneuvoston ja eduskunnan kanssa ja on suunniteltu tehtäväksi siten, että euroon siirtyminen Kelan maksamien sosiaalietuuksien osalta voidaan varmistaa. Se on vaatinut Kelan käytössä olevien resurssien tarkkaa allokointia ja toimeenpantavaksi annettujen lakien sisällön riittävän aikaista varmistamista.

Valtioneuvosto teki vuoden 2000 alussa periaatepäätöksen sosiaaliturvalainsäädännön eurosta johtuvista muutoksista. Tältä perustalta eduskunta hyväksyi euromuutokset lainsäädäntöön vuoden 2001 kevätistuntokauden aikana. Kelan onnistuminen tehtävässään on haluttu varmistaa myös siten, ettei vuodenvaihteeseen 2002 ole ajoitettu voimaantulemaan sellaisia lainmuutoksia, jotka edellyttäisivät ohjelmistollisia muutoksia aikaisemmin sovituista periaatteista poiketen.

Toimittajalla on täysin väärä kuva siinä, että atk-toimintojen ulkoistaminen olisi ollut ratkaisu. Kelan ulkopuolelta ei ole hetkessä löydettävissä sitä suunnittelu- ja ohjelmointiosaamista, jota hyvin monimutkaisen, sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön ohjelmointityö edellyttää.

Mitä tulee Kelan ja maan hallituksen toimintasuhteisiin, on ilman muuta selvää, että valtioneuvosto ja eduskunta päättävät lainsäädännön muutoksista ja niiden voimaantuloajankohdista. Mutta aivan yhtä selvää ja vastuullista on myös se, että lainsäätäjä tietää toimeenpanijan mahdollisuudet lainsäädännön täytäntöönpanon osalta. Vastuuttomuutta sen sijaan olisi se, jos tiedämme täytäntöönpanoon liittyvistä riskeistä emmekä niitä toisi riittävän selvästi esille.

Toimittaja toteaa lakonisesti ratkaisun löytyvän siitä, että puretaan koko laitos, eli Kela.

Toimittajan kokemattomuus yhteisten asioiden hoidosta paistaa läpi koko kolumnin. Kuten tämäkin tapaus osoittaa, työvoimakoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ylläpitokustannusten korotusten maksamiseen on keskustellen löydetty toimiva, molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Vuoden 2002 alussa ylläpito- ja majoituskorvausta korotetaan valtioneuvoston tarkoittamalla määrällä. Kela maksaa korotetun etuuden voimassaolevan lainsäädännön rakenteiden mukaisina 1.4.2002 saakka, jona aikana pystymme euroon siirtymisen jälkeen tekemään lainsäädännön rakenteiden uudistamisen edellyttämän ohjelmointityön. Kritiikki on aina hyväksi ja varsinkin silloin, kun se halutaan esittää rakentavassa hengessä. Sitä toivoen!

Matti Puhakka

Johtaja, Kansaneläkelaitos

Tuoreimmat osastosta