200102129 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Henkilöstön liikuttaminen on miljoonabisnes

Julkaistu: 28.10.2001 22:40

Yhä useammassa yrityksessä on herätty siihen, että liikkuva työntekijä on tehokkaampi työntekijä. Yritykset käyttävät henkilöstön liikuntapalveluihin 500–600 miljoonaa markkaa vuodessa. Summa on kasvanut tasaisesti: vuonna 1994 vastaava luku oli 330 miljoonaa markkaa.

– Alimmillaan yritykset käyttävät liikuntaan 500–600 markkaa vuodessa työntekijää kohden. Pk-sektorilla summa on keskimäärin 1 000–2 000 markkaa, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Hyökyvaara Bonafit Oy:stä.

Bonafit markkinoi yrityksille Liikuntarahaa eli lippuja, joilla henkilökunta pääsee kuntoilemaan Liikuntaraha-verkoston lähes 350:ssä liikuntapaikassa.

Yksi Liikuntaraha on 20 markan – 3,36 euron – arvoinen, ja seteleitä toimitetaan kymmenen lipun vihkoina. Yritys ei maksa 200 markan lippuvihosta ylimääräistä, vaan Bonafit saa provision liikuntapaikoilta, joissa lippuja voi käyttää. Yritys päättää itse, antaako se liput henkilöstölleen ilmaiseksi vai periikö niistä esimerkiksi sadan markan omavastuun.

Muutamalla prosentilla markkinajohtajaksi

Liikuntaraha sai alkunsa vuonna 1996 Jyväskylässä, josta se laajeni parissa vuodessa valtakunnalliseksi.

Vaikka Bonafit on ainoa tällaista palvelua tarjoava yritys Suomessa, lohkaisee se vain muutaman prosentin yritysten liikuntapalveluihin käyttämistä varoista.

– Liikuntarahan volyymi on 20–25 miljoonaa markkaa vuodessa. Olemme markkinajohtaja, vaikka markkinaosuus on näin pieni, Hyökyvaara toteaa.

– Kasvuvauhti on ollut yli 200 prosenttia ja vielä viime vuonnakin toistasataa prosenttia. Nyt liikevaihto on jo niin suuri, että vastaaviin kasvulukuihin on vaikea päästä ja tavoitteena on hallittu kasvu.

Hyökyvaara ei usko, että talousnotkahdus romahduttaa Bonafitin kasvua tai yritysten panostuksia henkilöstön liikuntaan.

– Olemme täällä miettineet, mitä kasvu olisikaan, jos notkahdusta ei olisi, hän pohtii.

– Vaikka mentäisiin taantumaan, tarve kentällä vain kasvaa. Aiempaa pienempään työntekijämäärään käytetään entistä enemmän rahaa. Ihmisten ei voi antaa väsähtää työpaikoille.

Aerobic, kuntosali ja uinti ovat suosikkilajeja

Liikuntarahan käyttäjien suosikkilajit ovat aerobic, kuntosali ja uinti 60–70 prosentin osuudella. Loput Liikuntarahoista käytetään lähinnä pallo- ja mailapeleihin, keilailuun ja lasketteluun. Liikuntarahaa voi käyttää myös muun muassa hydrobiciin, kuntonyrkkeilyyn, budo-lajeihin ja kiipeilyyn.

Hyökyvaaran mukaan Liikuntaraha-järjestelmä vastaa lajitrendien muutoksiin yleensä päälajiensa alla eli aerobic- ja kuntosaleille tulee aika ajoin uusia lajeja.

– Päävastuu on liikuntapaikoilla. Tosin esimerkiksi joogatyyppistä lajia haimme itsekin mukaan, hän sanoo.

Tuoreimmat osastosta