2001012913 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kultahipuistabiojätteeksi

Julkaistu: 29.10.2001 20:43

Tuskin oli toimiston automaatin kolajuoma ehtinyt muuttua ilmaisesta maksulliseksi, kun entiset teknobuumin sankarityöläiset joutuivat opettelemaan itselleen muitakin ihkauusia asioita. Viimeistään nyt moni nuori osaaja tietää, että yt-neuvottelukunta ei ole ylioppilastutkintolautakunnan uusi nimi. Bonustilin sijaan tuli lopputili.

Jälleen kerran yritysjohdon hokema muuttui. Puheiden tasolla osaava henkilöstö ei olekaan yrityksen tärkein voimavara. Sen sijaan kriisin stressaama johto viittaa siihen, että palkkamenot ovat ylivoimaisesti suurin kustannuserä firmassa. Työntekijät eivät ole tyhmistyneet tai laiskistuneet viime talveen verrattuna, vaan taas jälleen kerran suomalaisia yrityksiä, etenkin nuoria kasvuyrityksiä, ahdistavat kassan tyhjeneminen ja velkojien vaatimukset. Silloinhan joustetaan työvoimakustannuksista.

Teknosektorimme keräsi kohtuuttoman paljon myönteistä huomiota ja sijoittajien rahaa muutaman kultaisen vuoden ajan. Sitten osakekurssit romahtivat ja yleinen it-krapula alkoi. Nyt kaatuvat firmat ja katoavat työpaikat. Riskirahaa ei meinaa saada mistään. Yhden totuuden maa jatkaa mustavalkoista poukkoiluaan, vaikka väritelevisioaika kääntyy jo digi-kauteen.

Suomalainen saneeraus alkaa yleensä myöhään, mutta ankaruudessaan kestää kovankin kansainvälisen vertailun. Komeiden kasvunäkymien maalailuun ja palkkarahaa säästämättömään rekrytointikilpailuun intoutuneet työnantajat muuttuvat päätoimisiksi säästäjiksi. Turhan monen yrityksen päätoimialaksi valikoituu kustannusten leikkaus, kun kukaan ei keksi firmassa uutta kasvun lähdettä. Kun ensin on roiskittu reteesti rahaa kehityshankkeisiin, markkinointitempauksiin ja lystinpitoon ilman tolkkua, nyt on aika leikata siivet kehityshankkeilta ja markkinointiponnisteluilta.

Holtitonta menoa seurannut ankara apuharvennus vähentää turhankin paljon kasvuyritysten määrää ja karsii yrittämisen ja riskirahoittamisen haluja.

Moni työnantaja kylvää jo taantumassa seuraavan nousukauden ongelmien siemenet. Poukkoileva henkilöstöpolitiikka ei totisesti vahvista työntekijöiden lojaalisuutta työnantajaansa kohtaan, mikä lisää työpaikan vaihtohaluja ja sitä kautta nostaa kasvualojen palkkoja entistä nopeammin. Seuraavalla nousukaudella himolaihduttajafirman on entistä vaikeampi löytää osaavaa, saati kokenutta työvoimaa. Uuteen nousuun kasvuyritys ampaisee luuranko-organisaationsa koko voimalla.

Lamavuosina päättäjät houkuttelivat kaikkia ryhtymään yrittäjäksi. Viimeistään starttirahojen loputtua selvisi, että kaikista ei ole yrittäjäksi. Kun teknobuumin aikaisten ylilyöntien laskuja nyt maksetaan, vahvistuu sekin käsitys, että harva menestyy yritysjohtajana – ja tosi harva sekä nousu- että laskusuhdanteessa.

Tuoreimmat osastosta