200107448 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sonera valitsi johtajakseen tiimipelaajan

Julkaistu: 28.10.2001 22:02

Maanantai

Suomi siirtyi

digitaali-tv:n

aikakauteen

Digitaaliset televisiolähetykset alkoivat, vaikka vastaanottimia ei vielä ole kaupoissa. Käytännössä ainoa mahdollisuus katsella uusia lähetyksiä on hankkia vuokralaite.

HTV ilmoitti vuokraavansa yhteensä tuhat digiboksia, mikä synnytti pitkät jonot ainakin Sanomatalossa sijaitsevan myymälän eteen.

Espoo neuvottelee

sähköyhtiön myynnistä

saksalaisjätille

Espoon kaupunki neuvottelee pörssissä noteeratun sähköyhtiönsä osakkeiden myynnistä saksalaiselle energiajätille Eonille. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen sanoo asian olevan kuitenkin kesken.

Espoon Sähkön koko markkina-arvo on 270 miljoonaa euroa, josta kaupungin 68 prosentin osuus on yli 180 miljoonaa euroa. Jos kaupunki myy enemmistön, hinta nousee selvästi yli markkina-arvon.

Espoon Sähkön omistus on keskittynyt. Kaupungin lisäksi yhtiöstä omistaa 27 prosentin suurpotin Fortum, joten osakkeella ei käytännössä käydä lainkaan kauppaa.

än eteen.

Tiistai

Merita kasvatti

markkinaosuuttaan

huhti–kesäkuussa

Merita kasvatti huhti–kesäkuussa markkinaosuuttaan. Luotonannossa sen siivu kasvoi 41,2 prosenttiin 39,9:stä ja talletuksissa 41,7 prosenttiin 40,3:sta. Asiakkaitaan menettivät Sampo ja Osuuspankki-ryhmä. Kehitys on ollut samansuuntainen koko alkuvuoden.

Pankkien kannattavuus pysyi tammi–kesäkuussa edelleen hyvänä, vaikka se vähän heikkenikin vuotta aiemmasta. Tänä vuonna pankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 970 miljoonaa euroa, viime vuoden vastaavana aikana ne ylsivät 1 165 miljoonaan euroon. Pankkien rahoituskate parani alkuvuonna kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, mutta niiden muut tuotot supistuivat.

Pankkien korkomarginaali kääntyi alkuvuonna laskuun. Koko lainakannan ja talletusten välinen korkoero kapeni 0,12 prosenttiyksikköä 3,89 prosenttiin. Uusien lainojen ja talletusten marginaali kaventui selvemmin: 3,71 prosentista 3,22:een.

Vähittäiskaupan

kesä on mennyt

aurinkoisesti

Vähittäiskaupan myynti kasvoi kesäkuussa 6,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Tilastokeskuksen mukaan tavaratalokauppa lisääntyi 3,3 ja päivittäistavarakauppa 5,9 prosenttia.

Kaupan keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires on tyytyväinen kesäkuun lukuihin, mutta iloitsee enemmän siitä, että koko kesä on mennyt mainiosti.

– Alennusmyynnit sujuivat hyvin. Lisäksi koko kesän kauppa on käynyt mukavasti. Nyt voidaan olla jopa pikkuisen koko vuodeksi ennustetun neljän prosentin kasvun yläpuolella. Tilanne sotkeutuu, jos syksyn aikana tulee irtisanomis- tai lomautusilmoituksia, Wires arvioi.

PT:n Pekkarinen

uskoo pohjan

olevan jo ohi

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jukka Pekkarinen uskoo maailmantalouden näkymien kirkastuvan loppuvuonna. Pohjakosketus on hänen mielestään jo saavutettu ja talouden elpyminen alkaa pienellä viiveellä näkyä myös Suomessa. Virallisia kasvuennusteita joudutaan kuitenkin tarkistamaan vielä alas.

– Kokonaistuotanto ei loppuvuonna enää laske, muttei juuri nousekaan. Talouskasvu asettunee tänä vuonna yhteen–kahteen prosenttiin, Pekkarinen sanoo.

– Suhteellisen hidas kasvu johtuu siitä, ettei ulkomaankaupan kasvu ole samaa luokkaa kuin ennen. Tämä taas johtuu siitä, ettei Yhdysvalloissa ylletä 1990-luvun k

asvuvauhtiin.

Keskiviikko

Pörssiyhtiöiden

henkilöstö oli huipussa

irtisanomisten alla

Suomalaisten pörssiyhtiöiden henkilöstön määrä kasvoi huhti–kesäkuussa noin 27 000 työntekijän verran suuremmaksi kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla. Liki puolen miljoonan työläisen joukko kasvoi kuusi prosenttia.

Pitkään jatkunut kasvuputki katkesi siis äkkijyrkästi kesän irtisanomis- ja lomautusaaltoon.

Suurimmat yksittäiset heilahdukset työntekijämäärissä perustuvat yrityskauppoihin. Metsäteollisuuden ja Outokummun henkilöstömäärien kasvu johtuu isoista ulkomaisista yritysostoista, Huhtamäen henkilöstön roima väheneminen selittyy teollisuuspakkaustoiminnan myynnillä.

Orgaanisella kasvulla tai saneerauksilla selittyvät puolestaan esimerkiksi Soneran henkilöstön lisäys ja Nokian väheneminen.

Nokian selvä henkilöstön väheneminen kesäkuun loppuun mennessä kertoo, että yhtiö on sopeutunut nopeasti markkinanäkymien heikkenemiseen.

Suomalaisyhtiöt ovat loppukesän aikana ilmoittaneet yhteensä yli 5 000 työntekijän irtisanomisista tai lomautuksista. Suurimmista henkilöstöleikkauksista ovat ilmoittaneet Elcoteq, M-real ja Sonera, jotka kaikki yrittävät päästä eroon vähintään tuhannesta työntekijästä.

Meadwestvaco

muuttaa metsäjättien

kilpailuasetelmaa

Pohjoisamerikkalaisten metsäteollisuusyhtiöiden Meadin ja Westvacon fuusiossa syntyy yhtiö, joka kiilaa maailman metsäjättien kärkikymmenikköön. Meadwestvacon liikevaihto on noin kahdeksan miljardia dollaria eli lähes yhtä paljon kuin UPM-Kymmenen.

– Yksiköiden suureneminen on hyvä, koska se lisää markkinakuria Yhdysvalloissa ja pitää markkinan vireänä. Yhtiö ilmoitti saavansa synergiaetuja etenkin paperipuolelle, ja kun yksi tehostaa toimintaansa, täytyy myös kilpailijoiden olla valppaana, arvioi metsäanalyytikko Sanna Päiväniemi Opstockista.

Meadwestvaco on vahva etenkin pakkauksissa ja päällystetyissä papereissa. Pakkausten osuus sen liikevaihdosta on noin 3,8 miljardia ja paperien 3,1 miljardia dollaria.

Metsäjätit eivät halua metsänomistajiksi

Suomalaiset metsäteollisuusjätit UPM-Kymmene ja Stora Enso haluavat eroon huonosti tuottavasta metsäomaisuudestaan. Vakuutusyhtiöille metsä ei kelpaa, mutta piensijoittajien uskotaan kiinnostuvan yhteismetsistä tai pörssiin listattavasta metsäosakeyhtiöstä.

– Yhteismetsä olisi kumpaakin puukaupan osapuolta hyödyttävä tehokas markkinointiyksikkö, joka vääntäisi hintoja käyvälle tasolle ja panisi raakapuun liikkumaan, uskoo Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n osastopäällikkö Pekka Airaksinen.

– Ja metsäyhtiön osakkeille kyllä löytyisi ostajia. It-huuman jälkeen monille riittää vakaa viiden prosentin tuotto.

Stora Ensolla on metsähehtaareja noin 600 000 ja UPM-Kymmenellä lähes miljoona. UPM-Kymmenen metsäjohtajan Hannu Vainion mukaan omien metsien tuotto jää neljään prosenttiin eli kauas yhtiön sijoitetulle pääomalle asettamasta 15 prosentin tuottotavoitteesta.

Nordea ennustaa

talouskasvun

kiihtyvän ensi vuonna

Nordea-pankki uskoo Suomen talouden palaavan normaaliin kasvutahtiin jo ensi vuonna.

Nordea ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan ensi vuonna 3,5 prosenttia, kun valtiovarainministeriön budjetin pohjaksi esittämä ennuste on 2,5 prosenttia. Nordean aiempi ennuste oli neljä prosenttia.

Nordea perustelee toiveikkuuttaan lähinnä maailmantalouden nopealla elpymisellä ja Suomen vientiteollisuuden hyvällä kilpailukyvyllä.

– Yleiset suhdanneperusteet antavat uskoa, että maailmantalous piristyy. Löyhä rahapolitiikka koronalennuksineen kohentaa varmasti Yhdysvaltojen taloutta, ennustaa Nordean pääekonomisti Juha Ahtola.

Tänä vuonna Suomen talouskasvu on Nordeankin mukaan hidasta.

Pankki laski tämän vuoden kasvuennusteen 1,3 prosenttiin aiemmasta 3,4:stä. Kasvu tökkii Nokia-klusterin hidastumisen takia.

.

Torstai

Vakuutusyhtiöt

haluavat eroon

vuokra-asunnoista

Vakuutusyhtiöiden kiinnostus asuntoihin sijoituskohteena on selvästi hiipunut. Yhtiöt eivät enää juuri rakenna uusia vuokra-asuntoja ja osa vakuutusyhtiöistä on myynyt parin vuoden aikana runsaasti asuntojaan. Asuntokannan vanhentuessa myyntejä on tiedossa lisää.

– Iso osa asuntokannasta on tulossa vaiheeseen, jossa pitäisi tehdä peruskunnostuksia. Näitä kohteita on vaikea saada niin kannattaviksi, että sijoitustoiminnan edellytykset täyttyisivät tai sitten vuokratasot nousevat epärealistisen korkeiksi, toteaa kiinteistöyksikön osastopäällikkö Markku Suoanttila vakuutusyhtiö Tapiolasta. Koska yhtiöt eivät ole hankkineet ja rakentaneet asuntoja taka vuosien tahtiin, kiinteistösijoituksissa parempituottoiset toimitilat ovat ajaneet asuntojen ohitse. Asuntojen osuus vakuutusyhtiöiden kaikista kiinteistöistä on laskenut.

EKP laski korkoa

tukeakseen

talouskasvua

Euroopan keskuspankki laski keskeistä ohjauskorkoaan prosenttiyksikön neljänneksen 4,25 prosenttiin. Pankki haluaa tukea euroalueen hiipuvaa talouskasvua.

EKP:n pääjohtajan Wim Duisenbergin mukaan korkoja voitiin nyt laskea, koska inflaation taittuminen on selvästi nähtävissä. Keskuspankki uskoo inflaation hidastuvan keskipitkällä aikavälillä lähelle kahden prosentin enimmäistavoitetta.

EKP laski korkoa toisen kerran tänä vuonna. Yhdysvaltain keskuspankki on pudottanut korkoaan jo seitsemän kertaa vuoden sisällä.

Uusia euroseteleitä

pitää tunnustella

ja kallistaa

Euroopan keskuspankki julkisti uusien euroseteleiden yksityiskohdat. Setelit otetaan käyttöön 12 EU-maassa jo neljän kuukauden kuluttua. Pankki on varannut tiedotuskampanjaan 80 miljoonaa euroa.

Suomen Pankin oma euro-opas kertoo, miten eurosetelit ja -kolikot tunnistaa. Seteleissä on useita turvallisuusyksityiskohtia. Puuvillakuidun hoksaa tunnustelemalla, mutta hologrammit ja varmuusnauhat näkyvät vasta kallistelemalla seteleitä. Neljän suurimman setelin arvonmerkintänumeron väri muuttuu, kun seteliä kallistaa.

Nokia siirtää

tuotekehitystä

Tietoenatorille

Nokia Networks siirtää osan matkapuhelinverkkojensa tuotekehitystä Tietoenatorille. Laatuaan ensimmäinen sopimus siirtää 320 nokialaista Tietoenatorin palvelukseen.

Nokian verkkoliiketoiminnasta vastaava johtaja J.T. Bergqvist sanoo, ettei sopimuksella pyritä kustannussäästöihin, vaan vahvistamaan Nokian tietoliikenneverkkojen tuotekehitystä. Jatkossa Tietoenator tekee ohjelmistokehitystä, testausta ja ylläpitotehtäviä, jotka liittyvät muun muassa toisen ja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoon.

Lokakuun alussa käynnistyvä yhteistyön on tarkoitus jatkua ?mieluummin kym

menen kuin viisi vuotta?.

Perjantai

Oikeusministeriö

helpottaa yrittäjien

velkajärjestelyn ehtoja

Yhä useampi ylivelkaantunut pääsee velkajärjestelyyn, jos velkajärjestelylain muutos toteutuu suunnitellussa muodossa. Oikeusministeriö aikoo helpottaa velkajärjestelyn ehtoja, mikä käytännössä tarkoittaisi tuhansille ylivelkaantuneille uutta mahdollisuutta päästä järjestelyjen piiriin. Muutos tietäisi helpotusta varsinkin entisille yrittäjille ja takaajavelallisille.

Tähän asti moni velkajärjestelyhakemus on hylätty lähinnä siksi, että velallisen on katsottu velkaantuneen kevytmielisesti.

Tyypillisesti tällaisia ovat yrittäjät, jotka ovat ottaneet lisävelkaa yritystoiminnan jo ollessa vakavissa vaikeuksissa.Soneran hallitus nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Ericssonin Yhdysvaltain-johtajan Harri Koposen. Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka korosti tiedotustilaisuudessa, että Koponen sopii edeltäjäänsä Kaj-Erik Relanderia paremmin yhtiön johtoryhmään.

– Harri on selvästi enemmän tiimipelaaja kuin edeltäjänsä, Hintikka vertasi.

38-vuotias Koponen on Suomessa melko tuntematon. Hän on luotsannut puhelinyhtiö Ericssonin Yhdysvaltojen-kuluttajatuoteyksikköä vuodesta 1998 ja työskennellyt aiemmin muun muassa Hewlett Packardilla. Koulutukseltaan Koponen on merkonomi, mutta hän on suorittanut myös executive MBA -tutkinnon.

Lokakuun alussa Sonerassa aloittava Koponen nimesi päätehtävikseen osakkeenomistajan edun turvaamisen sekä teleyhtiön henkilökunnan yhteishengen hiomisen.

Hän luonnehti Sonerassa tehtyjä toimia oikeansuuntaisiksi.

Tuoreimmat osastosta