2001013221 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

?Kynällä tuloksen tekeminen ei enää ole mahdollista?

Julkaistu: 29.10.2001 22:06

Stora Enson Jussi Siitonen:

S tora Ensossa IAS:n ehdottomuus on tullut tutuksi muutaman vuoden aikana. Talouspäällikkö Jussi Siitosen mielestä juuri tulkinnanvaraisuuden minimointi on ollut yllätys.

– IAS:ssä on aika selkeitä sääntöjä ja niitä on paljon. Ei riitä, että vain yhtä standardia noudattaa, vaan samaan asiaan liittyviä standardeja voi olla useita.

–  IAS tuo myös läpinäkyvyyttä. Kynällä tuloksen tekeminen ei ole enää mahdollista, Siitonen toteaa.

Vuoden 1998 tilinpäätös oli Stora Ensossa ensimmäinen IAS:n mukaan laadittu. Päätös IAS:ään siirtymisestä syntyi, kun Stora ja Enso fuusioituivat.

– Katsottiin, että yhteinen kansainvälinen laskentaperiaate olisi hyväksi, sillä ruotsalaiset sovelsivat omaan käytäntöään ja suomalaiset omaansa, Siitonen kertoo.

IAS:ää sovelletaan Stora Enson yksittäisissä juridisissa yhtiöissä niin paljon kuin mahdollista, mutta useat IAS:n vaatimusten mukaiset kirjaukset onnistuvat vain konsernitasolla. Tämä johtuu siitä, että verotuksessa kaikkia IAS:n sääntöjä ei toistaiseksi hyväksytä.

Koulutuspanostukset ovat osuneet lähinnä konsernitasolle. Muille on pyritty antamaan kirjallista ohjeistusta.

– Meillä on on tehty konsernin kirjanpitoa käsittelevä käsikirja, joka sisältää puhtaasi Stora Enson IAS-tulkintaa. Käsikirja on jaettu kaikkiin yksiköihin. Mielestäni IAS-tulkintaa tarvitaan tällä hetkellä erityisesti konserni- ja alakonsernitasolla, Siitonen toteaa.

Siitosen kritiikki IAS:ää kohtaan kohdistuu muun muassa eräiden asioiden esittämisjärjestykseen tilinpäätöksessä. Lisäksi dokumentointivaateiden täyttäminen teettää paljon töitä.

– Esitysteknisellä puolella olemme kritisoineet osakkuusyhtiöiden esittämistä rahoituserissä, sillä ainakin meillä osakkuusyhtiöomistukset ovat puhtaasti operatiivisia. Toinen kritiikin aihe on ehkä omaisuuden arvonalentuminen, sillä sen pitää olla hyvin muodollisesti ja hyvin pitkälle dokumentoitua, ennen kuin sen pystyy kirjanpidossa tekemään. En tiedä, onko tämä välttämättä huono asia, mutta se on käytännössä vaikea toteuttaa niin kuin IAS vaatii, Siitonen selittää.

–  Sitten tietysti IAS 39, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa koskien rahoitusinstrumentteja. Siinä dokumentointivaateet on viety niin pitkälle, että niiden kustannustehokas täyttäminen on työlästä.

Siitonen ei kuitenkaan halua maalata piruja seinälle, mutta kehottaa yrityksiä kuitenkin ottamaan ajoissa selville IAS:n aiheuttamat vaikutukset tilinpäätöksiin.

– Laskentaperiaatteita koskevia eroja, joihin tulisi kiinnittää huomiota, ovat rahoitusleasingit, sale and leaseback -järjestelyt, eläkkeiden käsittely, varaukset sekä omaisuuserien arvonalennuskäytännöt. Lisäksi merkittävää on yrityskauppojen toteuttaminen IAS:n mukaan. Standardit ovat aika ehdottomia. Niiden väärin tulkitsemisella tai oikaisemalla, saattaa olla isokin tulosvaikutus. IAS:n tunteminen myös ylemmässä johdossa alkaa olla vaatimus, Siitonen muistuttaa.

Tuoreimmat osastosta