200107576 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Maraton on virallisesti mitattu

Julkaistu: 29.10.2001 0:35

Pitkien juoksumatkojen virallinen mittaaminen henkilöityy turkulaiseen Tero Töyrylään. Hän on mitannut noin 40 reittiä Suomen Urheiluliiton luvalla.

– Joskus selviän parissa tunnissa. Jos taas järjestäjä on arvioinut reitin pahasti alimittaiseksi, ja joudumme kysymään poliisilta luvan reitin muuttamiseen, on mennyt kolmekin päivää, Juoksija-lehden toimittaja Töyrylä selostaa.

Hän kertoo monen ihmetelleen, kun mies hakkaa yöllä tiehen nauloja. Näin Töyrylä merkitsee kiintopisteitä. Jos reitti myöhemmin muuttuu, ei tarvitse mitata enää koko matkaa.

Maratonin lisäksi mitataan myös puolimaratoneja. Matka ei Töyrylän mukaan vaikuta työn määrään. Kilometrin kävelyreitin mittaaminen saattaa kestää kauemmin kuin 42,195 kilometrin mittaus.

Järjestäjä maksaa mittaajalle kilometrikorvauksen, joka alkaa muutamasta sadasta markasta.

Matkat mitataan tarkoitusta varten kehitetyllä laitteella, joka laitetaan polkupyörän etupyörään. Laite on tarkka, sillä ennen ja jälkeen mittauksen pyöräilijä kalibroi laitteen eli tarkistaa sen yhtäpitävyyden mitattavan suureen kanssa.

Suomi etenee hitaastimaratonvauhtiin

Mittaussäännöt ovat peräisin vuodelta 1976, mutta Suomessa mittaajakoulutus alkoi vasta vuonna 1997. Innokas Töyrylä mittasi parina vuotena yksin kaikki reitit. Nyt virallisia mittaajia on jo 18, ja Töyrylä yrittää siirtää mittauksia muiden vastuulle.

– Alussa järjestäjät pitivät mittaamista turhana tärkeilynä, mutta juoksijat arvostavat tätä. Juoksija maksaa, joten on hänen oikeutensa juosta juuri se matka kuin on ilmoitettu, Töyrylä sanailee.

Viime vuonna ennätysmäiset 8 855 suomalaista juoksi maratonin. Vain 13 prosenttia juostiin virallisesti mittaamattomalla maratonilla.

Helsinki City Marathonin nopeudessa olisi Töyrylän mukaan parantamisen varaa. Poliisi on hänen mukaansa ensimmäinen este reitin kehittämisessä.

– Juoksukulttuurimaissa on itsestään selvä, että kaupungin liikenne pysäytetään siltä osin kuin liikenne estää juoksua. Helsingissä juoksijat pysäytetään ja päästetään liikenne menemään. Jos ulkomainen juoksija kokee tällaista, hän ei varmasti tule uudelleen, Töyrylä vertaa.

Ruotsissa samoihin aikoihin järjestettävä sadan kilometrin juoksu on yleensä kiinnostanut Töyrylää enemmän kuin Helsinki City Marathon, jonka Töyrylä on juossut vain vuonna 1991.

Maratoonaritikuistetaan

Helsinki City Marathon kokosi viime vuonna ennätykselliset 5 600 ilmoittautunutta. Kilpailun johtaja Pertti Raunio Suomen Urheiluliitosta kertoo, että ennakkoilmoittautuneita on nyt jopa enemmän kuin viimeksi.

Maraton ei rajoitu pelkkään juoksemiseen, vaan sen ympärille on kehitetty myös oheistuotteita. SUL Julkaisut Oy:n valokuvaajat ikuistavat maratoonarit vähän ennen maalia ja lähettävät heille postitse A5-kokoisen kuvan sekä 49 markan laskun.

– Pystymme lähettämään kuvan noin 80 prosentille, sillä kaikkien rintanumerot eivät erotu, julkaisuyhtiön toimitusjohtaja Jouko Nousiainen kertoo.

Hänen mukaansa vähän yli puolet kuvan saaneista maksaa laskunsa. Iso osa jättää siis kylmästi maksamatta ja vain hyvin harva palauttaa kuvan.

– Kuvaamisella ei tehdä suurta voittoa. Kyse on oheispalvelusta, Nousiainen määrittelee.

Tukholman maratonissa, jossa on reippaasti kaksinkertainen määrä juoksijoita Suomen suurimpaan verrattuna, oheispalvelujakin on kehitetty pidemmälle. Maratoonari saa pienen vedoksen kuvastaan ja voi sen perusteella tilata vaikkapa solmion, joulukortin tai palapelin, jota komistaa oma kuva.

XXI Helsinki City Marathon 18. elokuuta. Reitti päättyy Helsingin Olympiastadionille.

Tuoreimmat osastosta