200107679 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Eurooppa uhkaa jäädä pahasti USA:n varjoon tutkimustoiminnassa

Julkaistu: 30.10.2001 4:53

EU:n tutkimuskomissaari Philippe Busquin vaatii EU-maita lisäämään tutkimusyhteistyötä

EU:n tutkimuskomissaari, belgialainen Philippe Busquin on huolissaan eurooppalaisen tutkimuksen asemasta.

– Kilpailussa Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa ei pärjätä, jos EU:n jäsenmaat eivät lisää keskinäistä avoimuutta ja avaa osaa kansallisista tutkimusohjelmistaan EU-maiden tutkijoille ja tiedemiehille.

Vaikka Euroopassa on korkeatasoista huippututkimusta esimerkiksi geeni- ja it-tutkimuksessa, on Yhdysvaltojen skaalaetu ratkaiseva: opiskelijoiden ja tutkijoiden määrä on moninkertainen verrattuna Eurooppaan.

– Myös tutkimukseen suunnatut varat jäävät Euroopassa pahasti jälkeen, Busquin suree.

EU investoi tutkimukseen vuosittain 1,9 prosenttia bkt:sta, Yhdysvallat 2,6 ja Japani 2,9 prosenttia. Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitys- eli t&k-toimintaan sijoitetaan siis 75 miljardia euroa enemmän kuin EU:n alueella.

– T&k-toiminnan on oltava Euroopassa tehokkaasti koordinoitua, jotta voimme kuroa välimatkaa kiinni ja turvata sen, että EU-maissa syntyvät ideat saadaan nopeasti markkinoiden käyttöön.

Selkeä panostustutkijoiden liikkuvuuteen

Busquin pitää tärkeänä tutkijoiden liikkuvuutta EU-maiden välillä. Hänen mielestään eurooppalaisen tutkimusalueen tärkeimmät kulmakivet ovat nyt verkostojen rakentaminen ja niiden tehokas hyödyntäminen. Tehokkaan tutkimusintegraation avulla eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa.

– Avoimuus ja vuorovaikutus lisääntyvät oikeasti vain henkilöiden välillä. Pelkät puiteohjelmien eurobudjetit eivät eurooppalaisen tutkimuksen kompetenssia nosta. Tästä syystä tutkija-apurahojen määrää on kuudennessa puiteohjelmassa lisätty. Budjetoitu määrä on nyt noin 1,8 miljardia euroa.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi tukea voi saada myös tutkijan vastaanottaja, vaikkapa suomalainen it-yritys.

– Tässä avautuu eurooppalaisille yrityksille ja erityisesti pk-sektorille tilaisuus saada käyttöönsä korkeatasoista tutkimusta.

Tutkijavoimavarojen resursointi ja liikkuvuuteen rohkaiseminen on keskeinen kysymys, joka vaatii nykyistä jämerämpää organisointia.

– Tässä voisimme ehkä käyttää suomalaista asiantuntemusta: tehän olette tunnetusti päteviä organisoimaan asioita, Busquin sanoo ja viittaa Suomen Akatemian tapaan osallistua tutkimustoiminnan edistämiseen.

– Keskustellessani (Suomen Akatemian pääjohtajan) Reijo Vihkon kanssa Suomen vierailun aikana syntyi joukko uusia ajatuksia, joilla eurooppalaista tutkimusalueen kehitystyötä voisi kehittää, hän kertoo.

Suomen yleisenä vahvuutena hän pitää koulutuksen hyvää tasoa sekä yritysten aktiivisuutta omien tutkimuskeskusten kehittämisessä.

– Tästä on Nokia yksi hyvä esimerkki. Lisäksi yhteiskunnallinen panostus, 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, tutkimustoimintaan on EU:n jäsenmaiden joukossa huippuluokkaa. Sen sijaan heikkoutenanne on suomalaisten opiskelijoiden alhainen motivaatio lähteä ulkomaille opiskelemaan.

Tuoreimmat osastosta