2001010855 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Laiha sopu Bonnissa

Julkaistu: 30.10.2001 5:16

Bonnin ilmastokokouksessa onnistuttiin lopulta eilen löytämään laiha sopu. Sopu merkitsee sitä, että Kioton sopimuksen toteuttaminen jatkuu vaikeuksista huolimatta. Viime vaiheen kiistat koskivat erityisesti Japanin pelkoja sopimuksen valvontajärjestelmän liiallisesta tiukkuudesta.

Kioton sopimuksen tavoitteena on pudottaa teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä pyritään hidastamaan kasvihuoneilmiönä tunnetun ilmastomuutoksen etenemistä.

Prosessin suurin kriisi syntyi viime talvena. Yhdysvaltojen uusi presidentti George W. Bush ilmoitti tuolloin, ettei Yhdysvallat aio liittyä Kioton sopimukseen eikä pyri noudattamaan sitä. Bushin päätöksen taustalla oli paitsi Yhdysvaltojen energiatuotantojärjestelmän sisäinen kriisi, myös päästörajoitusten vaikutuksista huolestuneen öljyteollisuuden intressit.

Bushin ilmoituksen jälkeen erityisesti Euroopan unioni on ponnistellut Kioton prosessin hengissä pitämiseksi. Japanin asenne on ollut uudessa tilanteessa ratkaiseva. Ilman Japanin mukaan tuloa Kioton sopimuksen kattavuusvaatimukset eivät olisi toteutuneet, ja koko sopimus olisi jäänyt epäonnistuneeksi yritykseksi.

Jo nyt on selvää, että Kioton vaatimusten täyttäminen aikataulun mukaisesti on vaikeaa eikä onnistu kaikissa maissa. Valvonta ja sanktiot ovat siksi olleet Bonnin kokouksessa vahvasti esillä.

Luonnonsuojelijat ovat perustellusti huomauttaneet, että nyt toteutuva Kioton sopimus ilman Yhdysvaltoja on auttamatta torso. Kirjaimellisestikin toteutuessaan Kioton sopimus olisi pystynyt vain hidastamaan ilmastomuutoksen vauhtia. Tarkoituksena oli, että sopimus olisi heti vuoden 2010 jälkeen saanut jatkoa ja päästöjen leikkaamista olisi jatkettu.

Ilman Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden osallistumista ilmastosopimukseen päästöjen supistaminen tuskin toteutuu lainkaan. EU:n ja Japanin päästöleikkausten turvin päästöjen kasvu on ehkä hitaampaa kuin se muutoin olisi, mutta itse kasvihuoneilmiön kehitykseen niillä on niukasti vaikutusta.

Tällaisenaan Kioton sopimus on riski siihen osallistuville maille. Sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden yritykset saavat ilman muuta kustannusetuja siitä, että niiden energian käyttöä ei pyritä rajoittamaan.

Suomen on Kioton sopimuksen mukaan vähennettävä päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2001 mennessä, mikä on vaikea tehtävä. Bonnin ratkaisun syntyminen ennen syksyllä käytävää ydinvoimakeskustelua on tärkeää. Nyt päätöksentekoon vaikuttavat tärkeät kysymykset ovat kaikkien tiedossa.

Tuoreimmat osastosta